TAPASEURAN PIKKUJOULU WINECELLARSISSA LUCIAN PÄIVÄNÄ KESKIVIIKKONA 13.12.2017.

Jo toisen kerran vietimme Tapaseuran pikkujoulua Winecellarsissa, minne Pertti viiniseuran jäsenenä mahdollisti pääsymme. Winecellar on varsin viehättävä paikka keskellä Helsinkiä Kalevankadulla vanhan kerrostalon sisäpihalla talon vanhassa, modernisoidussa hiilikellarissa. Nimensä mukaisesti kellarista löytyy jäsenkunnalle asianmukaisesti varustetut oikean lämpöiset viinin säitytystilat maistelumahdollisuuksineen.

Nelisenkymmntä tapaseuralaista maisteli kuitenkin viinien sijasta lämmintä glögiä lisukkeineen sekä maittavaa Saludo kahvia kera ”jouluhalkojen”. Todella maukkaita Ransasta Suomeen rantautuneita joulupöydän herkkuja. Jouluista ja päivän teemaan sopivaa tunnelmaa meille toivat Mårtensdals Skolanin neljä tyttöä Hannah, Sonja, Sara ja Ronya, jotka esittivät Lucia näytelmän kauniine lauluineen.

Puheenjohtajamme kertoi Lucia perinteestä ja kertoi myös ”Vuoden tapateosta”, miksi Tapaseuran hallitus oli valinnut Satu Tiivolan lahjoituksen Tapaseuralle käytettäväksi lasten ja nuorten lukuinnostusen kasvattamiseen. Jo tämän vuoden aikana Tapaseura on jakanut ja tulee jakamaan kolmen koulun oppilaille, joista yksi on ruotsinkielinen, stipendejä. Tapaseura on laatinut valintojen perusteeksi tietyn kriteeristön, jonka perusteella koulujen opettajat valitsevat palkittavat oppilaat. Satu Tiivolan lahjoitus mahdollistaa tämän perinteen jatkamisen useiden vuosien ajan. Valitettavasti Satu Tiivola ei voinut itse osallistua pikkujouluumme, mutta tulemme toimittamaan hänelle sekä kunniakirjan, että kukkatervehdyksen vielä ennen joulua.

Pikkujoulumme päättyin vilkkaan keskustelutuokion jälkeen yhdessä laulettuun joululauluun.

Hyvää Joulua kaikille jäsenille toivottaaTapaseuran hallituksen puolesta

Risto Rasku

SILAKKAMARKKINAT JA SILAKKAILLALLINEN KALJAASI VIVANILLA KESKIVIIKKONA 4.10.2017

Silakkamarkkinapäivä alkoi kaatosateessa, mutta sopivasti iltapäivällä selkeni ja aurinkokin pilkisteli pilvenraoista kun neljätoista tapaseuralaista tasapainoili itsensä kaljaasi (eikä kuunari kuten evp meriupseeri oli häpeäkseen alusta kutsunut) Vivanin messiin. Sain kyllä aluksen päälliköltä Seppo” Sepe” Vanhaselta ja Kaarinalta hyvin ansaitut nuhteet ja opastuksen, että isomaston paikka on erona kuunarin ja kaljaasin välillä, joten nyt sen tiedän. Meitä oli vastassa myös emäntämme Pirkko Porkka ”Kotkan tyttöjä”, joka kertoi sillakkaillallisemme menyn. Jo laiturilla meitä oli vastassa Ulappa Ari joka ilahdutti hanurimusiikillaan meitä myös alhaalla messissä koko illallisemme ajan ja säesti laulamiamme sekä suomalaisia, että myös venäjänkielisiä lauluja. Tunnelma oli katossa ja osasyyllisenä tunnelman kohoamiseen herkullisen ruuan ohella oli Pertin hankkimilla maittavilla valkoviineillä, joita oli riittävästi. Muutama tyhjä paikka jäi messin pitkään pöytään ja voin vain pahoitella poisjääneiden menetystä sillä ilta oli sataprosenttisen maittava ja hauska.

Ensi vuodeksi kaljaasi on kuitenkin jälleen varattu meille silakkamarkkinoiden aikaan, joten pitäkäähän huolta, että olette silloin paikalla neuvoo

Risto Rasku

Tove Jansson atelje

Maanantaina 25.9.vierailimme Tove Janssonin torniateljeessa Helsingin Ullanlinnassa. Paikalla oli lähes 40 jäsentä ja meidät oli jaettu kahteen ryhmään.

Ensimmäisen ryhmän otti vastaan Sophia Jansson, hän on Tove Janssonin veljen Lars Janssonin tytär ja Moomin Characters Oy:n taiteellinen johtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä pääomistaja.

Toisen ryhmän emäntänä toimi Hanna Ahlström, Hanna on Tove Janssonin toisen veljen Per Olov Janssonin tyttärentytär, myös omistaja sekä työtekijä Moomin Charactersilla.

Aurinkoinen sää toi hienosti esille ateljeen. Kuulimme asunnon historiasta sekä Toven Janssonin elämästä tässä torniateljeessa. Tove Jansson asui ja teki töitä vuodesta 1944 alkaen tässä asunnossa. Ullanlinnankadun ateljeesta tulikin Toven koti ja työskentely-ympäristö useiden vuosikymmenten ajaksi. Alusta alkaen ateljee oli Tovelle tärkeä, vaikka syksyisin ja talvisin se oli jääkylmä. Jo muutaman vuoden kuluttua muutosta häntä uhkasi myös häätö. Vuosien mittaan häätöuhkauksia tuli useita ja vasta kymmenen vuoden kuluttua 1950-luvulla torni oli hänen omansa.

Torniateljeessa syntyivät Tove Janssonin tunnetuimmat maalaukset ja kirjoitukset, ja juuri täällä hän sai almiiksi ensimmäisen kirjansa Muumipeikosta.

Kaikesta pystyi jotenkin aistimaan, että Tove Jansson todella nautti elämästä ja hän teki siitä itsensä näköisen.

Jari Reponen

TAPAPÄIVÄN JUHLALLISUUDET JÄLLEEN SÄÄTYTALOSSA KESKIVIIKKONA 20.SYYSKUUTA 2017

Nelisenkymmentä tapaseuralaista ja kymmenkunta kutsuvierasta oli kokoontunut Säätytalolle juhlimaan Tapapäivää ja siihen liittyviä perinteisiä tapahtumia. Ensimmäiseksi huomasimme, että pääsy Säätytalolle on muuttunut huomattavasti vaikeammaksi kuin vielä vuosi sitten. Kun vielä viime vuonna lähes kuka tahansa kykeni astelemaan sisään vain vahtimestarien valvovan silmän alla, niin nyt Säätytalo edellytti ajoissa toimitetut listat saapujista sekä jokaisen henkilöllisyyden tarkistamisen sisäänpääsyn edellytyksenä.

Kaikki kuitenkin pääsivät sisään ja voimme aloittaa juhlallisuudet. Kuten aina palkittiin ensin Vuoden käyttäytyjä ja Hyvien tapojen lähettiläät.

Vuoden käyttäytyjäksi vuonna 2017 oli Tapaseuran hallitus valinnut muotoilija Anu Pentikin, jolla on pitkä ura sekä muotoilijana, että Pentik Oy:n perustajana ja kehittäjänä. Pentikin taide on koskettanut vuosikymmenien ajan lukuisia suomalaisia ja hänen ”Kolme tilaa” näyttelynsä oli osa virallista Suomi 100 juhlavuoden ohjelmaa. Ideoita ja elämäniloa pursuva taiteilija on myös esimerkillinen ihminen ja positiivista ja innostavaa ilmapiiriä ympärilleen levittävä henkilöstöjohtaja. Siis varsin sopiva henkilö Tapaseuran Vuoden käyttäytyjäksi. Mainittakoon, että Pentik on lahjoittanut pian valmistuvalle Uudelle Lastensairaalalle yli 15 metrisen taideteoksen nimeltään ”Siivet kantavat”.

Vuoden 2017 naispuoliseksi Hyvien tapojen lähettilääksi Tapaseuran hallitus valitsi Suomen Kansallisoopperan taiteellisen johtajan, oopperalaulaja Lilli Paasikiven. Hän on sanavalmis ja näkemyksellinen taiteellinen johtaja, joka on innostanut yhä suurempaa yleisöä nauttimaan kulttuurista ja näkemään oopperan monitaideteoksena. Lilli levittää ympärilleen positiivista energiaa ja on muun muassa puolustanut Suvivirren asemaa suomalaisessa laulutraditiossa. Tästä osoituksena hän esi lauloi kanssamme Suvivirren tilaisuudessamme ja kauniisti se kaikui tapaseuralaistenkin laulamana.

Vuoden 2017 miespuoliseksi Hyvien tapojen lähettilääksi Tapaseuran hallitus valitsi toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonheimon (Ohtonen). Hän tuli tutuksemme uituaan 140 km Saimaata syyskylmässä, kiinnittääkseen huomiota Saimaan norppien kehnoon tilanteeseen. Tällä tempauksellaan hän keräsi huomattavan rahasumman käytettäväksi Saimaan norpan suojeluun ja elinolosuhteiden parantamiseen. Hän on myös auttanut meitä televisio-ohjelmillaan pohtimaan luontosuhdettamme monelta eri kannalta ja sitä miltä metsäluontomme tulevaisuus näyttää. Kiitos Kimmon aktiivisuuden saamme seurata myös sosiaalisen median kautta eläinten elämää suomalaisen kulttuurimaiseman keskellä.

Heinolan lukion oppilaat ja oppilaskunta valitsi Nuorten tapalähettilääksi jääkiekkoilija Lasse Kukkosen, joka on esimerkillinen urheilija ja Oulun Kärppien sekä Leijonien kapteeni. Lasse käy tavoiltaan ja käytökseltään hyvin esimerkiksi suomalaiselle nuorisolle. Lasse Kukkonen ei käynnissä olevan Jääkiekko Liigan vuoksi valitettavasti kyennyt itse saapumaan paikalle vaan Heinolan lukion oppilaskunta toimittaa huomionosoituksen hänelle.

Seurustelu palkintoseremonioiden jälkeen jatkui erittäin vilkkaana osallistjien nauttiessa tarjottuja juomia ja herkullisia pikkupaloja. Myös palkitut viihtyivät hyvin seuranamme ja toivottavasti voimme iloita heistä myös myöhemmin joko jäseninämme tai esiintyjinä lukuisissa tilaisuuksissamme.

Kiitos mukana olleille hauskasta seurasta toivottelee Risto Rasku

Voittajien on helppo hymyillä!

Tapaseuran perinteinen golfkilpailu pidettiin 29.8.2017 Keimola Golfin Saras-kentällä. Ilma suosi kilpailijoita, vaikka edellisellä viikolla kentällä Kiira-myrsky oli kaatanut puita 600 m3 verran. Maasto oli hurjan näköistä, mutta kenttä oli loistavassa kunnossa. Kentän tulosennätyksiä ei tällä kertaa saavutettu, kuitenkin kilpailu oli hyvätasoinen.

Neljä parasta palkittiin:
1. Arja Pitkänen
2. Saara Halko
3. Leila Laitinen
4. Hannu Heinonen

Ensi vuonna uudestaan!

Pertti Elvilä
Rahastonhoitaja

Tapaseura juhli jälleen rapujen merkeissä Suomenlinnan Upseerikerholla

Jo yhdennentoista kerran pidettiin Tapaseuran perinteiset rapujuhlat Suomenlinnassa keskiviikkona 16.8.2017. Osallistujamäärä jäi tällä kertaa suhteellisen pieneksi, mikä oli pienehkö yllätys järjestäjille. Juhlat onnistuivat kuitenkin jälleen hyvin, ravut olivat pienehköjä mutta maukkaita, lohimedaljonki maittava ja jälkiruoka suussasulavan herkullinen.

Suomenlinnaan saapuneet parisenkymmentä tapaseuralaista ohjatiin suoraan lautalta tutustumaan lauttarannassa sijaitsevaan Suomenlinnan Panimoon, missä meitä odotti lasillinen Panimon omaa siideriä ja Panimon johtaja Sami Hiltunen. Hiltunen kertoi Panimon toimineen Suomenlinnassa jo lähes kaksikymmentä vuotta ja on hiljakkoin laajentanut toimintaansa myös mantereen puolelle Helsingin Nikinmäkeen. Panimo kuuluu ns. pienpanimoihin, joiden lukumäärä Suomessa lähentelee jo sataa kappaletta. Suomenlinnan Panimo tuottaa nykyään jo lähes 0,5 miljoonaa litraa olutta ja siideriä vuodessa. Kuulimme myös panimomestaria työnsä ääressä panemassa uutta erää Panimon olutta ja tuoksut olivat oivalliset.

Kerholla meitä odotti Suomenlinna Upseerikerhon hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Ylitalo, joka kertoi meille kerhorakennuksen ja kerhon historiasta ja nykyisestä toiminnasta. Johtuen pienestä osallistujamäärästä jouduimme jakamaan suuren juhlasalin toisen rapuryhmän kanssa, mutta se ei menoa haitannut. Illallinen maistui ja snapsina nautimme Suomen juhlavuoden kunniaksi Marskin Ryypyn, jonka historiasta allekirjoittanut antoi lyhyen katsauksen. Snapsilauluja lauloimme kilpaa naapuripöydän kanssa, emmekä ainakaan hävinneet. Arpajaispalkinnot olivat jälleen huippuluokkaa, kiitos Kaarinan, Pertin, Tarjan ja Jarin. Vieraamme Pekkakin huomasi voittaneensa ämpärillisen tuikkukynttilöitä vaikka ei ollut ostanut yhtään arpaa. Niin voi käydä vain Tapaseuran rapujuhlissa.

Uskoo

Risto Rasku

TAPASEURAN KEVÄTRETKI MALMGÅRDIN LINNAAN 5.6.2017.

Loviisan alueella, entisessä Pernajan pitäjässä, sijaitsee yksi Suomen kauneimmista kartanoista. Päärakennuksen ympärillä on monta muutakin vanhaa, viehättävää rakennusta. Vanha navetta on kunnostettu panimoksi, puodiksi ja tilausravintolaksi. Tänne Malmgårdin kartanoon Tapaseura teki tämän vuotisen kevätretkensä.

Oppaanamme toimi kartanon vanha kreivi Johan Creutz, joka kertoi, että tilalla on tehty hiljakkoin sukupolven vaihdos ja kartanon isäntänä toimii nyt hänen poikansa Henrik Creutz. Malmgårdin kartanon ensimmäinen omistaja oli virolainen sotaleski Catharina Hess von Wichdorff, joka sai tilan lohdutuslahjaksi kuningas Kaarle IX:ltä, kun hänen miehensä oli kuollut taistelussa isänmaan puolesta. Pian naapurikartanon Sarvilahden isäntä Ernst Creutz rakastui Catharinaan ja he avioituivat vuonna 1614. Siitä lähtien Malmgårdin tila on ollut Creutz suvun hallussa. Malmgårdin päärakennus, renesanssityylinen tiililinna on valmistunut 1885 arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan.

Tänä päivänä tilan 500 hehtaarin viljelysalalla kasvatetaan luonnonmukaisesti viljaa, myös alkuviljoja kuten spelttiä ja emmeriä. Tuotteita saa ostaa niin jauhoina, hilloina ja mehuina kartanon puodista tai jälleenmyyjiltä ympäri Suomea. Panimo tuottaa tänä päivänä noin 500 000 litraa olutta vuositasolla. Tämän kaiken ja paljon muuta saimme kuulla erinomaiselta oppaaltamme kreivi Johan Creutzilta. Mainio kevätretki jälleen kerran, mikä päättyi Porvoossa ravintola L'amourissa nautittuun lounaaseen.

Risto Rasku

TAPASEURA VIERAILI KAADERIKUORON KEVÄTKONSERTISSA RITARIHUONEELLA SUNNUNTAINA 23.4.2017

Nelisenkymmentä tapaseuralaista oli lunastanut pääsylipun Ritarihuoneelle, missä pääasiallisesti eläkkeellä olevista upseereita muodostettu Kaaderikuoro esiintyi kevätkonsertissaan. Kaaderikuoro oli saanut vahvistukseksi kuusi nuorimman kadettikurssin kadettia, joten lavalla oli sekä senioreita, että nuoria tulevia upseereita. Kaaderikuoron johtajana toimii evertiluutnantti Matti Orlamo, joka johtaa myös monipuolisesti esiintyvää Kadettikuoroa. Kaaderikuoron kevätkonsertti koostui neljästä osasta. Ensimmäisessä laulettiin keväästä ja toisessa oltiin operetin pyörteissä. Väliajalla nautittiin Santahaminan Sotilaskodin tarjoamat maukkaat munkkikahvit. Kolmas osio koostui kadettisekstetin lauluista ja neljännessä Kaaderikuoro pääsi omalle vahvuusalueelleen, marssilaulujen pariin. Yleisö viihtyi ja kuoronkin laulu sen kun parani konsertin edistyessä. Yleisön suosikiksi nousi takuuvarmasti laulettu Veteraanin iltahuuto.

Ritarihuoneen toiminnanjohtaja Johan Grotenfel kertoi konsertin jälkeen kuulijoille Ritariston historiasta aina 1200 luvulta nykyaikaan. Uusgoottilaisen Ritarihuoneen suunnitteli arkkitehti G.T. Chiewitz ja se valmistui vuonna 1862. Suomen aatelisto kokoontuu nykyään joka kolmas vuosi Riterihuoneelle aateliskokoukseen ja väliaikoina aateliston asioita hoitaa seitsenhenkinen Ritarihuonetoimikunta. Kaikkiaan on Suomen aateliin kuulunut 357 sukua, joista osa on sammunut.

Erittäin mielenkiintoinen iltapäivä Ritarihuoneella kulttuurin merkeissä.

Risto Rasku

Tapaseuran vierailu Helen Oy:llä 5.4.2017

Tapaseura tutustui Helen Oy:öön Kampissa sijaitsevalla Energiatorilla. Isäntänä toimi turvallisuuspäällikkö Mats Fagerström, joka kertoi Helenin olevan maailman parasta kaupunkienergiaa tuottava yhtiö. Helenin tuotteet ovat sähkö, kaukolämpö ja kaukojäädytys. Ne tuotetaan kolmessa voimalaitoksessa ja kymmenessä lämpölaitoksessa. Helenin energiatuotanto perustuu monimuotoisuuteen. Voimalaitoksista Hanasaari ja Salmisaari ovat hiilivoimaloita, joihin tuodaan noin 90 laivalastillista hiiltä vuosittain. Hanasaaressa hiili varastoidaan ulkokentällä, mutta Salmisaaressa hiilivarasto koostuu neljästä 40 metriä leveästä ja 65 metriä korkeasta pystysiilosta. Koska Helen on huoltovarmuusyhtiö myös poikkeustilanteissa, hiilivarannot riittävät aina vähintään 4 kk energiantuotantotarpeisiin. Salmisaareen on rakenteilla maailman suurin pellettilaitos, joka lisää Helenin uusiutuviin biopolttoaineisiin perustuvaa energiatuotantoa. Uuden voimalan myötä Helenistä tulee Suomen johtava pelletin käyttäjä. Vuosaaressa Helenillä on maakaasuvoimala, jonka tuotanto vastaa 7% koko Suomen energiatuotannosta. Perinteisten muotojen lisäksi Helen on vahvasti mukana myös esimerkiksi aurinkosähkötuotannossa, sillä se tuottaa 13 % Suomessa tuotetusta aurinkosähköstä. Suuret aurinkovoimalat sijaitsevat Suvilahdessa ja Kivikossa. Kivikon voimalassa on 3000 aurinkopaneelia, joista 2800 on asiakaskohtaisesti vuokrattua nimikkopaneelia.

Energiaa voidaan myös varastoida. Lämpöenergiaa varastoidaan suurissa lämpöakuissa Vuosaaressa ja Salmisaaressa. Jättimäiset kaukojäähdytysakut eli maansijaitsevat Pasilassa ja Esplanadinpuistossa maan alla. Kaukojäähdytyksen avulla kerätään rakennuksista talteen lämpöä ja lämpimänä kesäpäivänä puolet Helsingin kaukolämmöstä tuotetaan talteenotetulla hukkalämmöllä.

Helsingillä on maanpäällisen yleiskaavan lisäksi myös maanalainen yleiskaava, joka ulottuu -60 m syvyyteen. Helsingin alla on 60 km tunneleita alueella Lauttasaari-Malmi-Vuosaari. Tunneleihin on noin 20 ajoaukkoa ja 80 luukkua. Tunneleissa kulkevat niin kaukolämpöputket, sähkö- ja tietoliikennekaapelit kuin vesiputkistotkin. Tunneleissa on 30 pumppaamoa, jotka pitävät tunnelit kuivina. Tunneleita voidaan käyttää kriisitilanteessa myös väestösuojana, joihin mahtuu noin 200000 henkilöä.

TAPASEURAN VUOSIKOKOUS FINPROSSA TORSTAINA 16. MAALISKUUTA 2017

Vuosikokoustilaisuus Ruoholahdessa Länsiväylän ja Porkkalankadun kainalossa sijaitsevissa Finpron upeissa tiloissa alkoi klo 17 Finpron pääkomissaarin Severi Keinälän mielenkiintoisella esityksellä ensi kesän maailmannäyttelystä Kazakhstanin pääkaupungissa Astanassa. Suomi osallistuu näyttelyyn ainoana Pohjoismaana, koska Keski-Aasia koetaan kiinnostavana alueena osaltaan korvaamaan takkuavaa Venäjän kauppaa. Maailmannäyttely kuuluu ns. pieniin maailmannäyttelyihin kestäen kolme kuukautta kesä-elokuussa ensi kesänä. Finnair järjestää suoria lentoja Astanaan näyttelyn aikana, joten näyttely voisi olla kiinnostava kesälomakohde. Kiitos Finpro, Severi Keinälä sekä Mira Virkkunen isännyydestä ja emännyydestä kokouksellemme.

Kokousta johti jo perinteiseen tapaan oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale. Puheenjohtajamme Kaarina Suonperä kertoi viime vuoden monipuolisesta toiminnastamme ja suunnitelmista koskien alkanutta vuotta. Hän tuli myös edelleen valituksi seuramme puheenjohtajaksi. Talouskatsauksen piti rahastonhoitajamme Pertti Elvilä kertoen, että viime vuosi mentiin hieman tappiolla johtuen satsauksista seuramme 20-vuotisjuhliin. Seuran talous on kuitenkin vahvalla pohjalla. Hallituksessa tapahtui vain pienoinen muutos Tarja Pursiainen-Vakkarin tultua valituksi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja Päivi Endenin siirtyessä varajäseneksi. Tapaseuran hallituksen kokoonpanon kokonaisuudessaan voit nähdä kotisivuiltamme www.tapaseura.fi kohdasta yhteystiedot. Vuoden tapaseuralaiseksi oli hallitus valinnut pitkäaikaisen jäsenemme Anneli Vasaran ja hänet palkittiin ”Suolalusikka”-korulla. Anneli on toiminut myös Tapaseuran hallituksessa.

Odottavalla ja kiinnostuneella mielellä kohti uutta toimintavuotta. Tavoitteestamme nostaa jäsenmääräämme 300:aan puuttuu noin 20 jäsentä, joten katselkaatte ympärillenne ja esittäkää rohkeasti uusia jäseniä ystäväpiiristänne seuraamme. Toivoo Risto Rasku

Jäsentilaisuus Pääesikunnassa 22.2.2017 ulko- ja turvallisuuspolitiikasta

Tapaseuran jäsenistölle oli tarjolla 22.2. harvinainen kutsu Pääesikunnan Keskuspaviljongin Junttila-kabinettiin keskustelutilaisuuteen. Alustuksen aiheina oli mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja alustajina toimivat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ( MTS) pääsihteeri Heli Santala ja yleissihteeri Markus Kinkku.

Markus Kinkku alusti tilaisuuden kertomalla pääkohtia joulukuussa 2016 valmistuneesta Taloustutkimus Oy:n 1000 henkilölle tekemästä haastattelututkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspolitiikkaan. Mukana oli kysymyksiä suomalaisten turvallisuudentunteeseen ja turvallisuudessa huolta aiheuttavista tekijöistä sekä luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuuteen. Tätä vuosittain tehtävää tutkimusta on tehty jo vuodesta 1976 lähtien. Muutamat tutkimuksen kysymykset poikkeavat toisistaan vuosittain.

Markus Kinkun esittelemien tulosten mukaan puolustusmäärärahojen korotus ja nykytaso saavat kannatusta. Määrärahojen vähentämistä kannatettiin vain vähän. Kun taas Pohjoismaisen ja EU:n puolustusyhteistyön koetaan lisäävän Suomen turvallisuutta. Venäjän viimeaikaisten toimien arvioidaan vaikuttavan kielteisesti Suomen turvallisuuteen. Luottamuksen Euroopan unionin tulevaisuuteen koetaan heikentyneen. Nato jäsenyyden kannatus ja vastustus on säilynyt ennallaan

Heli Santala kertoi, että Tutkimusjaostossa eniten ammattilaisia keskustelutti se tutkimuksen tulos että maanpuolustustahto on heikentynyt vuodessa 7 %. Tämä tulee olemaan tarkassa seurannassa seuraavissa tutkimuksissa.

Tapaseuran jäsenistössä tutkimus herätti vilkasta keskustelua, joka kosketteli niin Venäjän ostamia maa-alueita, kaksoiskansalaisuutta kuin Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojenkin yhteistyön merkitystä.

Jäsenistö sai lähteissään mukaansa käsitellyn tutkimuksen lisäksi Valtioneuvoston puolustusselonteon 5/2017 (Valtioneuvoston julkaisusarja).

kuvat Annamaija Aro, teksti Merja Lehtonen

Selvennys

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, MTS, on pysyvä parlamentaarinen komitea, jonka valtioneuvosto asettaa eduskuntavaalikaudeksi kerrallaan. Hallinnollisesti MTS toimii puolustusministeriössä.

Lisätietoa: www.defmin.fi/mts

BLINI-ILTA 31.1.2017

42 Tapaseuran ja blinien ystävää kokoontui ravintola Frans & Amelien kabinettiin nauttiakseen toistensa seurasta sekä perinteisestä venäläisestä herkusta. Blinikulttuurista meille kertoi ravintolassa työskentelevä Maxim, joka on Venäjän Karjalasta kotoisin, mutta asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomessa 8 vuotta.

Blinejä nautitaan Venäjällä laskiaisen aikaan, puhutaan voiviikosta, jonka jälkeen laskeudutaan paastoon. Suomeen blinikulttuuri tuli Tsaarin aikaan. Blinitaikinaan tulee mm. tattarijauhoja, vehnäjauhoja, hiivaa, suolaa, munanvalkuaista ja vichyvettä. Taikina valmistetaan edellisenä päivänä ja "leivotaan" (paistetaan) valurautapannulla seuraavana päivänä. Pannua ei pestä vaan sille ripotellaan suolaa ja pyyhitään puhtaalla liinalla.

Me nautimme blinit siianmädin, smetanan, sipulisilpun, suolakurkun ja hunajan kera, mutta lisäkkeitä voi olla muitakin. Juomana oli teetä vadelmahillon kera. Herkullista oli ja puheensorina täydessä kabinetissa oli iloinen ja vapautunut.

Teksti ja kuvat Annamaija Aro