Karl Fazer Café 5.2.

Tapaseuran helmikuun tapaaminen oli historiallisena päivänä. Samana päivänä juhlittiin sekä laskiaistiistaita että Runebergin päivää. Edellisen kerran juhlat osuivat samalla päivälle vuonna 1856 ja seuraavan kerran yhteisjuhlaa vietetään vasta vuonna 2160.

 

Puheenjohtaja Kaarina Suonperän aloitti illan alustuksella laskiaisen perinteistä. Laskiaisena laskeuduttiin rasvaisia ruokia nauttien seitsemän viikkoa kestävään paastoon, josta päästiin vasta pääsiäisenä. Rasvaista ruokaa piti olla runsaasti eikä pöytää tyhjennetty koko päivänä. Keitettiin siansorkkarokkaa ja lämmitettiin rasvaisia makkaroita. Uskottiin, että mitä enemmän rasva kiilsi sormissa ja suupielissä, sitä paremmin kesällä siat lihoisivat, lehmät lypsisivät ja emännät kirnuisivat voita.

 

Katolisten maiden karnevaalijuhlien (carne vale = jäähyväiset lihalle) sijaan, laskiaisperinteisiin meillä kuului mäenlasku ja rekiajelut. Mitä pitemmälle kelkka lipui, sitä pitemmiksi uskottiin pellavien kasvavan. Naisten oli hyvä pitää koko laskiaistiistai hiuksiaan myös hajallaan, jotta pellavista tulisi puhtaita ja kuituisia. Vaaleiden kiiltävien pellavien toivossa oli hyvä myös sukia hiuksia tiheään ja pukeutua valkoisiin vaatteisiin. Myös saunominen kuului asiaan - tosin ääneti, jotta seuraavana kesänä vältyttäisiin hyttysen ja paarman puremilta

Konsernijohtaja Karsten Slotte kertoi meille Fazer-konsernista. Saimme kuulla, että 117-vuotiaalla perheyrityksellä on toimintaa yhdeksässä maassa ja henkilöstöä noin 16.000. Heistä puolet työskentelee Suomessa. Konserniin kuuluu kaksi toimialaa; Fazer Amica ja  Fazer Leipomot. Leipiä ja leivonnaisia valmistetaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Fazerin tärkein osakkuusyhtiö on Pohjoismaiden suurin suklaa- ja sokerimakeisyritys Cloetta Fazer.

Konsernijohtaja Karsten Slotte. Kuvassa etualalla myös kunniapuheenjohtaja Raili Malmberg ja Tapaseuran hallituksen jäsen Antti Lanamäki
Entisten tuhtien laskiaisruokien peruina mekin nautimme hernerokkaa, tosin tällä kertaa ilman siansorkkia. Rokan kera oli tarjolla ruotsalaiseen tapaan punssia ja suomalaisittain sipulia ja sinappia.

Samalla kun maistelimme jälkiruoaksi Runebergin torttuja, neljännen sukupolven fazerilainen, tuotelaatuasiantuntija Majlen Fazer kertoi meille suklaan valmistuksesta ja kaakaosta. Suklaa valmistetaan kaakaosta, joka kasvaa puissa ja puut taas kasvavat päiväntasaajan seudulla mm. Länsi-Afrikassa. Näillä leveysasteilla ilma on riittävän lämmintä ja kosteaa.

 

Kuulimme myös, että Fazerin sininen suklaa valmistetaan ainoastaan tuoreesta maidosta - ei maitojauheesta. Maidon tuottamiseen Fazer ”työllistää” noin 5000 suomalaista lehmää.

Lämmin kiitos isännillemme upeasta laskiaistiistaista Runebergin päivänä