Retki Hämeenlinnaan 22.8.2006
Tapaseura teki 22.8. elokuisen retken Hämeenlinnaan. Matkalla tutustuimme Vanajanlinnaan, Kultakeskukseen sekä Aulangon uuteen kylpylään.
Bussimatka taittui nopeasti puheenjohtajan kertoessa Vanajanlinnan paikalla jo varhaisella keskiajalla sijainneesta Äikäälän tilasta, joka tunnettiin 1374 hämäläisenä rälssi- joka vuokratilana. Vanajanlinnan historia alkaa v 1918, jolloin Rosenlew-yhtymän pääosakas, tohtori Carl Wilhelm Rosenlew osti Äikäälän tilan. Linnan rakentaminen aloitettiin 1919. Ja Rosenlewien omistuksessa Vanajanlinna oli aina vuoteen 1941 asti. Presidentti Risto Ryti halusi ostaa linnan Kultarannan tilalle presidentin kesäasunnoksi mutta ostolupa annettiin upporikkaalle saksalaiselle asetehtailija Willy Daugsille. Saksan kärsittyä tappion sodassa kaikki saksalainen omaisuus Suomessa siirtyi sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Näin kävi myös Vanajanlinnalle. Vuonna 1947 Yrjö Sirolan Säätiö vuokrasi linnan alueen perustamansa opiston käyttöön. 1950 luvulla koko alueen toiminta keskittyi yhteiskunnalliseen kansanopistotoimintaan. Sirola-opiston toiminta loppui alueella 1994. Yhteiskunnallinen murros ajoi kansanopistotoiminnan ohi, huolimatta siitä että viime vuosina opisto oli keskittynyt viestinnän ja tiedotusalan oppilaitokseksi.
V 1996 Hämeenlinnan kaupungille syntyi etuosto-oikeus Vanajanlinnaan. Tammikuussa 1998 yrityskaupan myötä Vanajanlinna Oy:n omistajiksi tulivat Mika Walkamo ja Harri-Pekka Vihma. Nykyisin Vanajanlinnassa järjestetään kokous- ja koulutustilaisuuksia sekä yritysten erilaisia pr-tilaisuuksia, perhejuhlia, hää- ja sukujuhlia. Ja vuosi sitten valmistunut Linnan "pihapiirissä" toimiva Linna-golf on Suomen upein golfkeskus.
Kultakeskuksessa, joka on Suomen suurin jalometallialan yritys, meille tarjottiin kahvia hopeisesta kahvikannusta, hopeisen sokerikon ja kermanekan hohtaessa pöydällä. Oli elämys hämmentää kahvikuppia aidolla kultalusikalla. Toimitusjohtaja Ilkka Ruohola esitteli tehtaan tuotantoa, näyttelyhuoneessa tutustuimme myös akateemikko Wirkkalan moniin Kultakeskukselle suunnittelemiin tuotteisiin. Ja Helsingin Olympialaisiin 1952 valmisti Kultakeskus olympiasoihdut. Kun siirryimme tehtaanmyymälään, joku mukana olleista herroista huokasi tuhlailevaisuuden nyt alkavan, saadakseen kuulla daameilta totuuden: - Kulta- ja hopeaostokset eivät ole tuhlaamista vaan sijoittamista.
Rantasipi Aulangon kesällä avattu kylpylä oli kaikille aivan uusi tuttavuus. Toimitusjohtaja Kari Viitamäen seurassa kohotimme maljan kylpylän menestymiselle. Ja Eila Hellgrenin hoito-osastolla moni meistä teki päätöksen, tänne tullaan syksyllä hoidettavaksi ja hellittäväksi.
Meillä oli oikein mukava ja antoisa matka, jota voidaan muistella jo seuraavilla rapukutsuilla, oman hopeisen rapuveitsen myötä.
Kultakeskuksessa, joka on Suomen suurin jalometallialan yritys, meille tarjottiin kahvia hopeisesta kahvikannusta, hopeisen sokerikon ja kermanekan hohtaessa pöydällä. Oli elämys hämmentää kahvikuppia aidolla kultalusikalla. Toimitusjohtaja Ilkka Ruohola esitteli tehtaan tuotantoa, näyttelyhuoneessa tutustuimme myös akateemikko Wirkkalan moniin Kultakeskukselle suunnittelemiin tuotteisiin. Ja Helsingin Olympialaisiin 1952 valmisti Kultakeskus olympiasoihdut. Kun siirryimme tehtaanmyymälään, joku mukana olleista herroista huokasi tuhlailevaisuuden nyt alkavan, saadakseen kuulla daameilta totuuden: - Kulta- ja hopeaostokset eivät ole tuhlaamista vaan sijoittamista.
Rantasipi Aulangon kesällä avattu kylpylä oli kaikille aivan uusi tuttavuus. Toimitusjohtaja Kari Viitamäen seurassa kohotimme maljan kylpylän menestymiselle. Ja Eila Hellgrenin hoito-osastolla moni meistä teki päätöksen, tänne tullaan syksyllä hoidettavaksi ja hellittäväksi.
Meillä oli oikein mukava ja antoisa matka, jota voidaan muistella jo seuraavilla rapukutsuilla, oman hopeisen rapuveitsen myötä.
Kaarina Suonperä
Tapaseura ry
puheenjohtaja