Ranskalainen ilta 17.5.2006

Kaarina Suonperä
Ranskalainen ilta 17.5.2006

Bonsoir. Mesdames et messieurs, amis de la Société finlandaise des Us et Coutumes, je vous souhaite la bienvenue à notre soirée francaise.

Aurinkokuninkaan ajoista asti löydämme eurooppalaisessa tapakulttuurissa asioita, yksityiskohtia ja vivahteita ranskalaisuudesta. Ranska ja ranskalaiset tavat ovat vaikuttaneet pukeutumiseen ja pöytätapoihin, käyttäytymiseen ja seurusteluun sekä poskisuudelmiin. Kieleen, muotoon ja muotiin. Protokollakin on ranskalainen keksintö.

Ranskalainen on sivistynyt ja kohtelias. Rakastaa omaa kieltään. Joten ennen Ranskan matkaa, kannattaa opetella tervehtimään, kiittämään ja anteeksi pyytämään ranskaksi. Kun muutaman perusilmaisun taitaa ranskaksi, kohdellaan vierasta hyvin ystävällisesti. Ranskalaiset kättelevät mielellään jokaista tulijaa. Ystävät, sukulaiset ja tutut tervehtivät kepein poskisuukoin, la bise. Joten on kohteliasta vastata samoin tervehdykseen. Ikää kunnioitetaan, sitä ei kysytä. Sinuttelu koetaan moukkamaisuudeksi. Etunimeä ei tule käyttää ennen kuin siihen on saatu lupa. Ranskassa paremmatkin tutut voivat puhutella toisiaan etunimellä, silti teititellen.
Ensitapaamisella hymyillään harvoin - se ei ole epäkohtelias torjunta, vaan ilmaisee kunnioitusta ja kohteliaisuutta. Bisneksessä ollaan erityisen muodollisia, joten lahjat ja kukat tulee valita tarkoin.

* Ranskassa on viehättävä tapa niin kaupassa, lehtikioskilla ja boutiquessakin tervehditään asiakasta Bonjour madame/monsieur ja hyvästellään Au revoir monsieur/madame. Jos vaikka metrossa hieman tönäisee, kuuluu Pardon.

* Merci on, kuten tiedämme, kiitos mutta vastauksena kysymykseen "ottaisitteko lisää" se merkitsee ei kiitos. Joten jos tarkoitus on vastata myöntävästi, sanotaan: S'il vous plait

* Tarjoilijan huomio kiinnitetään ravintoloissa nyökkäämällä päätä hiukan taaksepäin ja kutsumalla Monsieur. Sormien naksuttelu on törkeää!

* Juomaan saa jäitä vain pyytämällä * Lautasliina välttämätön * Viinillä ei skoolata. Jos juoman ostaa baaritiskiltä silloin juodaankin tiskin äärellä.

* Ensivaikutelma on tärkeä. Ei käsiä taskuun eikä purkkaa suuhun. Konservatiivinen pukeutuminen, laadukkaat vaatteet niin miehillä kuin naisillakin ovat aina oikeat, kuten hyvin hoidetut kengätkin.

* Mikäli aikoo antaa ranskalaiselle daamille kukkia, on hyvä muistaa: krysanteemit ovat hautajaiskukkia, neilikat eivät tuota onnea ja hehkeät punaruusut viedään vain rakastetulle!

* Suomessakin esiintyy kutsukorteissa ranskaksi: R.S.V.P. Sekä P.M. , joka ei todellakaan tarkoita "pullo mukaan".

Itselleni unohtumattomin Pariisin sininen hetki oli Concorden aukiolla, sametinpehmeän sinisyyden laskeutuessa kaiken ylle, katulamppujen syttyessä Champs Elyseelle, suihkulähteiden solistessa lempeästi. Ehkä juuri tuon kauan siten koetun hetken vuoksi minulle Pariisi on synonyymi sanalle rakkaus...

Monsieur Pascal Hanse, Kulttuuri- ja tiedeneuvos, Ranskan kulttuurikeskuksen johtaja

Ranskalaisen illan muistiin merkintöjä: Ranskalla ja Suomella on paljon yhteistä. Monella tasolla maiden välinen yhteistyö on huomattavasti vilkastunutta. Myös tieteen alalla. Ranskalaisia opiskelijoita on Suomessa 850.

Kulttuurista... Vuoden 2008 keväällä järjestetään Ranskassa kaikkien aikojen suurin Suomi-tapahtuma, jolloin ranskalaisille avautuu tilaisuus tutustua suomalaiseen kulttuuriin. Aki Kaurismäen filmit ovat vaikuttaneet paitsi Ranskassa myös muualla Etelä-Euroopan maissa. Arto Paasilinnan romaanit ovat huikea menestys Ranskassa, hänellä on erinomainen kääntäjä. Kuhmoon on tulossa tänä kesänä ranskalaisia muusikoita samoin Kuopion Tanssi-tapahtumaan ranskalaisia tanssijoita ja Porin jazzeilla heinäkuussa esiintyy useita ranskalaisia muusikoita.

Ruokakulttuurista ja arvoista...
Ruokailu on Ranskassa aina sosiaalinen tapahtuma, perheateriointi on yhä arvossaan. Asioista keskustellaan pöydän ääressä. Ranskalaiset haluavat vaalia vanhoja perinteitä. Jos koko viikko menee työkiireissä, viikonlopulla otetaan aika takaisin. Silloin jokainen perheen emäntä, nuorikin, miettii mitä me syömme? Mistä ostamme hyvää? Niinpä paikalliset pikkutorit tarjoavat tuoreita tuotteita vuoden ympäri. Tuoreita raaka-aineita tulee paikallisilta tuottajilta. Ranskalainen vaatii laatua ja tietää mitä haluaa. Myös miehet laittavat ruokaa. Sosiaalinen puoli pöydän tärkeydestä, takaa sen, että myös myyjät tarjoavat parastaan, pyrkien samalla erikoistumaan. Vaativa asiakas haluaa korkeaa laatua, olipa kyseessä kala tai liha, vihannekset, kasvikset, hedelmät, leipä tai vaikkapa oliiviöljy. Jonka suhteen maa on jaettu kahteen osaan; pohjois- ja Länsi-Ranska käyttää voita, ei öljyä.

Ruoanlaitto on Ranskassa tärkeää. Perheperinteet ovat hyvin säilyneet. Perhejuhlissa hyvä ateria on kunnia-asia. Ruoasta puhutaan Ranskassa paljon ja kaikkialla. Reseptitkin ovat tarinoita, maassa on vahva kerrontakulttuuri. Jos joskus työasioissa on kiireen vuoksi pakko viedä vieraat ravintolaan, hävettää, sillä vaikka olisikin kiire, mieluummin viedään aina vieras kotiin syömään.

Pöytätavat ovat tärkeitä, sunnuntain lounaspöytään kuuluvat kaunis kattaus ja tuoreet kukat. Lapset opetetaan pienestä pitäen nauttimaan perheaterioista ja keskustelemaan. Sunnuntain ateria on todellinen pikkujuhla kaikille, joten sunnuntai-aterialle pukeudutaan hieman paremmin.

* Vieraalle ei tarjota kahta kertaa samaa, ei vaikka vieras tulisi seuraavan kerran parin, kolmen vuoden päästä - perheenemäntämme osaavat sen taidon.

* Ravintola La Tour d'argentin menettäessä toisen Michelinin tähtensä, kauhisteltiin. Sillä ruokaan liittyy yhä talouspoliittinen OSAAMISEN KUNNIA, joka on peräisin keskiajalta.

* Ravintolaan mennään "frendien kanssa", jolloin jokainen maksaa itse.

* Ranskassa ei kutsuta kahville, kutsutaan aterialle, kuten myös aperitriiville.

* Parasta on tarjota vieraalle ateria.

* " Ei tasakellossa", eli kutsuille on Ranskassa hieman epäkohteliasta tulla ajoissa. Emäntä voi hermostua jos vieraat tulevat ajoissa. Ollaan sopivasti myöhässä, kun saavutaan 15 - 30 min myöhemmin.

* Juomakulttuuriin opetetaan lapset varhain. Ennen vanhaan lisättiin lasten viinilaseihin vettä. 13-vuotiaat saavat maistaa mietoja viinejä. Samalla opetetaan miten viini ja juominen liittyvät sosiaaliseen elämään. Viininjuonti on aikuistumismerkki lapsille.

* Ystäviä kutsutaan kotiin, ranskalainen koti on avoin. Sekin liittyy sosiaalisiin tapoihin. Vieraisilla käydään - mutta ei koskaan ilmoittamatta.

* Aterioilla ja pöydässä ei pidetä kiitospuheita. On tavallaan hieman sopimatonta kiittää pöydässä, liian virallista. Sen sijaan käytetään muita - ystävällisempiä - tapoja, kehutaan ruokaa ja pyydetään reseptiä.

* Toki kiitetään, joten jälkikäteen lähetetään emännälle hänen mielikukkiaan.

* Ranskassa ei kylään tulla kukkakimppu kädessä, sehän on haitta emännälle - missä maljakot, mihin laitan nämä, eli paljon turhaa huolta.

* Lahjojen antaminen ja saaminen poikkeaa suomalaisista tavoista Ranskassa, jossa lahja pitää avata heti. Ellei avaa lahjaansa, on välinpitämätön ja saattaa jopa loukata lahjan antajaa.