Vierailu Eduskunnan Pikkuparlamenttiin 22.4.
Kaikkiaan 46 jäsentä saapui kuulemaan isäntämme, eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen, mielenkiintoista esitystä eduskunnasta ja sen toiminnasta.
Pikku Parlamentin puolella työskentelee 100 kansanedustajaa avustajineen. - Jo nyt on ahdasta ja liian vähän tilaa, sanoi pääsihteeri Tiitinen. Hän kertoi kuulijoille myös monia mielenkiintoisia tapa-asioita vuosien varrelta. - Jo vuonna 1869 on tavat ja tottumukset listattu neuvoiksi niin, että kansanedustajien tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti, loukkaamatta toista. Nythän samat asiat ovat perustuslaissa omina momentteinaan.
Eduskunnassa sovinnaisuussääntöjä noudatetaan nykyisinkin kutakuinkin mallikkaasti, jatkoi Tiitinen, puheiden pituuksia myöten. - Ja mitä tulee kansanedustajien pukeutumiseen, hymyilytti pääsihteeri Tiitinen kuulijoita - Vähintään tulee pukeutua ja käyttäytyä muutoinkin tahdikkaasti sekä sävyisästi, eli olla kohtuullisesti kaikin puolin. Vakaa ja arvokas pukeutuminen, jatkoi Tiitinen, ei tunne sukupuolista tasa-arvoa . Miehiltä edellytetään pikkutakkia, kauluspaitaa ja solmiota sekä pitkiä housuja, shortseissa on yritetty tulla, siinä kuitenkaan onnistumatta. Naisten pukeutumisessa ollaankin sitten heikommilla vesillä, mutta edellytetään ainakin pukeutumista. Onhan täälläkin ollut omat roiskeläppäkaudet, jolloin jo melkein piti asiaan puuttua.
- Avustajat, usein hyvinkin nuoria henkilöitä, eivät aina muista, että eduskunta ei ole aivan tavallinen työpaikka. Olen ottanutkin tavaksi järjestää uusille avustajille aamukahvitilaisuuksia, joissa käydään läpi talon tapoja ja sivutaan myös pukeutumiskoodeja sekä yleisiä, hyväksyttyjä käyttäytymisasioita.
Kansainvälisten asiain yksikön johtaja Katriina Kuusinen, kertoi mitä hän 25 hengen ryhmänsä kanssa tekee eduskunnan kansainvälisten suhteiden ja yhteistyön käytännön asioissa. Yksikkö avustaa puhemiehiä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä kansainvälisissä yhteyksissä. Lisäksi yksikkö hoitaa parlamentti- ja valiokuntien vierailuja, suurlähetystöjen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä ja pitää yhteyttä muihin parlamentteihin ja ulkoasiainhallintoon. Yksikkö toimii myös eduskunnan nimittämien valtuuskuntien sihteeristönä.
Tapaseuran puheenjohtaja Kaarina Suonperä, oli kutsunut pääsihteeri Tiitisen luvalla puhujaksi myös toimittaja Aarno "Loka" Laitisen. Laitinen tuli eduskuntataloon vuonna 1967 Helsingin Sanomien poliittisena toimittajana. Puhemiehenä toimi tuolloin Sukselainen, joka - Laitisen mukaan - oli tuohtunut, kun naiset tulivat eduskuntataloon housupuvuissa. Kun hän ei niitä asuja voinut estää, pystyi hän poistamaan salista kansanedustajan, joka tuli istuntoon saappaat jalassa. - Navettakengät, puuskahti Sukselainen, eivät tänne käy. – Tuolloin eduskunnassa myös teititeltiin. Muistan vieläkin miten juhlavalta tuntui, kun Johannes Virolainen teki kanssani sinunkaupat, muisteli Laitinen.
-Tapakulttuuri oli 60-luvulla monella tapaa hyvin erilaista. Eduskuntatalon kahvilassakin oli oma "punanurkka" seinän puolella, jonne muut eivät vahingossakaan menneet istumaan, avustajia ei ollut kenelläkään, talossa taisi olla yksi kansainvälisen asioiden sihteeri, eikä ollut tiedotusosastoa kuten nyt, eikä kirjastoa - joka eduskuntatalossa on todella hieno ja moninainen tänä päivänä - kiitos Tiitisen. - Niin ja tämän päivän eduskunta on raitistunut.
Mielenkiintoisten puheenvuorojen jälkeen kyseltiin ja käytiin vilkasta keskustelua. Saimme kuulla, että ennen juhannusta on eduskunnassa käsiteltävänä vielä noin 40 kiireellistä asiaa, mm. puolustuspoliittinen selonteko, maatalouspoliittinen selonteko ja EU-selonteko - Ja joka keväinen seuraavan vuoden budjettikehys vielä toukokuussa.
Ennen kuin siirryimme pääsihteeri Seppo Tiitisen "nisukahveille" mietimme Ruotsin ja Suomen erilaisuutta. Ruotsin perustuslaissa nousi vuonna 1809 esiin sana medborgare - kansalaiset. Mutta Suomessa vielä 100 vuotta myöhemminkin käytettiin vastaavissa tilaisuuksissa sanaa alamaiset.