Vuosi 2016

TAPASEURA VIETTI PIKKUJOULUJAAN JA PALKITSI ”NEITI ETIKETIN” VUODEN TAPATEKONA WINECELLARSISSA 15.12.2016

 

Löysimme uuden kiinnostavan paikan ydinkeskustasta pikkujoulunviettoomme ja se herättikin suurta kiinnostusta. Kaikkiaan lähes viisikymmentä tapaseuralaista löysi tiensä salakapakkamaiseen, mutta hyvin viehättävään Winecellarsiin Kalevankadulla. Paikka lienee alunperin ollut kerrostalon puu- tai koksivarasto, mutta nyt siitä on rakennettu viininharrastajien hieno kokoontumispaikka. Hyvin saimme mahtumaan viidenkymmenen hengen juhlapaikat kellariimme ja glögi oli sopivan lämmittävää ja jouluhalot ranskalaisen makeita.

Puheenjohtajamme avattua pikkujoulumme  siirryimme juhlan ehkä tärkeimpään osioon, Vuoden Tapateon palkitsemiseen. Tapaseuran hallitus oli valinnut Pikku Kakkosen Neiti Etiketti sarjan Vuoden Tapateoksi. Sarjassa päähenkilö lapset apunaan opettaa huonosti käyttäytyviä aikuisia huumorin keinoin. Sarjassa korostetaan avuliaisuutta, kohteliaisuutta, toisen huomioimista, esimerkkinä toimimista ja kiltteyttä. Sarja on ollut hyvin suosittu lasten keskuudessa ja siten tuonut hyvät tavat tutuiksi lapsille.

Sarjan alkuperäisidean kehitellyt ja siinä pääosaa näytellyt Karoliina Blackburn yhdessä sarjan toisen käsikirjoittajan ja ohjaajan Ville Rissasen kanssa oli saapunut pikkujouluumme noutamaan osakseen tullutta huomionosoitusta. He olivat hyvin kiitollisia saamastaan huomiosta ja kertoivat mielenkiintoisesti sarjan syntyvaiheista. Puheenjohtajamme mielestä sarja tuo esille juuri niitä arvoja, joita Tapaseura haluaa edistää. On arvokasta, että hyviä tapoja nostetaan esille mahdollisimman aikaisessa kasvun vaiheessa. Palkinto oli jälleen kerran löytänyt oikean kohteen, totesivat kaikki paikalla olleet tapaseuralaiset.

Juhlamme päättyi hyvin arvokkaasti hallituksemme herrojen esittämään katkelmaan Tiernapojista. Ansaittujen aplodien jälkeen heräsi joukossa ajatus olisiko ensi vuoden pikkijoulussa hallituksen rouvien vuoro näyttää kykynsä esimerkiksi Lucia kulkueen muodossa. Sitä jäämme jännittyneinä odottamaan.


                                                            Risto Rasku

VIERAILU GUMMERUKSELLE 29.11.2016

Marraskuun iltana olimme Gummerus-kustantamon vieraina tutustumassa heidän toimintaansa. Tj. Anna Baijars kertoi yhtiön toiminnasta, kirjauutuuksista ja joulumyynnin mielenkiintoista kirjoista. Suureksi yllätykseksemme paikalel saapui myös Finlandia palkinnon voittanut runoilija ja dramaturgi Jukka Viikilä. Hän kertoi lumoavasta romaanistaan, joka avaa arkkitehti Engelin ajan ja maailman pienen yöpäiväkirjan muodossa. Häneltä on myös tulossa Gummeruksen julkaisema runokirja. Joululahjaongelma ratkesi hankkimalla uunituore palkittu kirja (tai kaksikin) tekijän omistuskirjoituksella.  Muitakin loistavia joululahjakirjoja oli saatavana.  Myöhemmin syntyi vilkas ja antoisa keskustelu kirjan tekoon liittyvistä kysymyksistä.

Laija Korpela

TAPASEURAN STUDIA GENERALIA PORTHANIASSA 16.11.2016 VUODEN TEEMASTA ”STOP KIROILULLE – KIROILEMATTA PARAS”

 

Kiitettävän runsas joukko, 45 henkeä, sekä tapaseuralaisia, että muita kiinnostuneita kokoontui Porthanian luentosaliin 673 kuulemaan ja keskustelemaan vuoden teemasta. Tilaisuuden organisaattori Sakari Närvänen oli onnistunut kokoamaan todella mielenkiintoisen paneelin, mihin kuuluivat Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, filosofian tohtori, professori Pirkko Nuolijärvi, YLE:n journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajanmäki  sekä peruskoulun luokanopettaja Maiju Finer Kaivokselan koulusta Vantaalta.

Sakari aloitti tilaisuuden todella mainiolla alustuksellaan omista kokemuksistaan nuorison huonosta kielenkäytöstä toimiessaan Vantaankosken seurakunnan rippikoululeirillä isoisänä viime kesänä. Sakari käsitteli vuoden teemaa  mielenkiitoisesti hakien lainauksia ja ohjeita aina Raamatusta Linnan ”Tuntemattomaan Sotilaaseen” Kun panelistit olivat kertoneet omat näkemyksensä aiheesta päästiinkin keskustelemaan teemasta ja yleisö heräsi kysymään panelisteilta todella visaisia kysymyksiä ja väittelemään jopa keskenään. Varsinaista ”Viisasten kiveä” ei kenellään ollut tarjota huonon tilanteen korjaamiseksi, mutta paljon hyviä ajatuksia heräsi kokeiltavaksi. Koti ja koulu ovat toki tässäkin asiassa avainasemassa, mutta myös medialla on suuri vastuu kielenkäytön siivoamisessa ja kiroilun vähentämisessä. Meistä jokainen voi edistää asiaa omalla hyvällä esimerkillään, kauniilla ja puhtaalla kielenkäytöllä ilman voimasanoja  uskoo keskustelemassa mukana ollut

Risto Rasku

 

VIERAILU SLOVAKIAN LÄHETYSTÖÖN 15.11.2016

 

Tapaseuralla on jo useiden vuosien ajan ollut mahdollisuus vierailla kulloisenkin EU-puheenjohtajamaan Suomen lähetystössä. Tällä kertaa oli vuorossa Slovakian suurlähetystö, jonne pääsi osallistumaan 30 nopeinta ilmoittautunutta Tapaseuran jäsentä. Kulosaaressa sijaitsevan residenssin ja lähetystön rantamaisema oli kauniin luminen ja meri loiski vielä vapaana.

Puheenjohtajamme Kaarina Suonperä kertoi isännille ensiksi hieman Tapaseurasta ja toiminnastamme, mm. juuri näistä lähetystövierailuista todeten, että nyt on vuorossa kymmenes kerta, jolloin meillä on ollut mahdollisuus tutustua kulloinkin kyseessä olevan maan tapoihin ja kulttuuriin.

Isäntämme, suurlähettiläs Tibor Králik (Ambassador Extraordinary and Plenipotentiary of the Slovak Republic) tuntui olevan urheilumiehiä ja hän kertoi innostuneesti heidän pienen, n. Suomen kokoisen maansa monista urheilusaavutuksista ja erityisesti jääkiekosta, jossa sekä Slovakia että Suomi ovat saavuttaneet hyviä tuloksia - sisulla ja taidolla. Suurlähettiläs valotti myös maansa elinkeinoja ja teollisuutta sekä koulutusjärjestelmää.

Suurlähettilään avustaja Petra Petrovicona syventyi omassa esityksessään maansa vanhaan ja rikkaaseen kulttuuriin, kauniisiin ja monimuotoisiin maisemiin, kansanperinteeseen sekä juhlakausien tapoihin ja ruokiin. Molemmat esiintyjät totesivat, että perinteisimmät ruuat ovat kaikki epäterveellisiä ja ainakin makeita. Näistä saimmekin erinomaisia maistiaisia esitysten päätyttyä tarjoilluista kahvista ja leivonnaisista.

Tapaseuran lahjana puheenjohtajamme ojensi suurlähettiläälle Tapio Wirkkalan suunnitteleman teräksisen kynttilänjalan sekä valkoisen paksun kynttilän, ja kiitti lämpimästi mahdollisuudesta vierailuun näin suurella joukolla.

Suurlähettiläs Králik puolestaan yllätti Tapaseuran lahjoittamalla huikean hienon kristallimaljan, joka on kaunis esimerkki Slovakian vahvasta kristallinvalmistusperinteestä.

Vuoden vaihteessa Virosta tulee seuraava EU-puheenjohtajamaa. Toivottavasti heidän lähetystönsä Helsingissä on sitten seuraava lähetystökohteemme!

Annamaija Aro

TAPASEURA 20 VUOTTA

 

Tapaseura vietti 20-vuotisjuhlaa Meripaviljongissa 13.10.2016. Paikalla oli yli sata jäsentä ja kunniavierasta.
 

Yhdeksän viisasta naista on nyt 300 tapaseuralaista

Tapaseuran perustivat 20 vuotta sitten yhdeksän eri alojen vaikuttajanaista, jotka tunsivat tavat ja maailman: Leena Helaniemi, Helena Iloniemi, Sirkka Lassila, Raili Malmberg, Eva-Christina Mäkeläinen, Ritva Rantanen, Anna-Maija Tanttu, Paula Tuomikoski, Helena Valonen. He olivat sitä mieltä, että 1990-luvun Suomessa oli tilaa ja tarvetta hyviä tapoja edistävälle yhdistykselle.

Tapaseura tavoitteet vahvistaa hyvien tapojen tuntemusta ja herättää kiinnostusta käytöskulttuuriin ovat edelleen ajankohtaiset. Elinvoimainen yhdistys on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä valtakunnallisena tapakulttuurin vaikuttajana ja vaalijana. Tapaseuran suojelija on rouva Eeva Ahtisaari. Yhdistykseen kuuluu tänä päivänä lähes 300 jäsentä.

Puheita ja tervehdyksiä

Juhlapuheen piti oikeutetusti Tapaseuraa jo kymmenen vuotta luotsannut kamarineuvos Kaarina Suonperä, joka elävästi kertoi tarinoita vuosien varrelta. ”Hyvien tapojen kavalkadi tekee aina vaikutuksen. Kaikkialla. Oven avaaminen, tervehtiminen, kiittäminen, silmiin katsominen, kohtelias puhuttelu, anteeksipyynnöt ja pahoittelut tuntuvat hyvältä”, kiteytti Kaarina Suonperä.

Useat paikalla olijat esittivät onnittelunsa 20-vuotiaalle yhdistykselle. Heidän joukossaan mm. Docrates Syöpäsairaalan ylilääkäri Timo Joensuu, eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rantala, Lääkärikeskus Aavan Juhani Aho, suurlähettiläs Antti Lassila, eduskunnan kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Katriina Kuusinen sekä taiteilija Aira Samulin.

Monet estyneet olivat lähettäneet onnitteluviestejä. Tasavallan presidentin eritysavustaja Pete Pokkinen ilmoitti pahoitellen presidentti Sauli Niinistön olevan estynyt aiemmin sovitun ohjelman takia. Ystävällisiä onnitteluviestejä olivat lähettäneet myös rouva Eeva Ahtisaari, valtioneuvos Riitta Uosukainen, opetusneuvos Raili Malmberg sekä opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja monet muut. Ulkoasiainneuvos, suurlähettiläs Eva-Christina Mäkeläisen viesti kertoi mukavasti yhdistyksen perustamisesta ja alkuvaiheesta.

Tapaseuralle merkittävä lahjoitus

Tapaseuran 20-vuotisjuhla huipentui saamansa merkittävään huomionosoitukseen. Kauppaneuvos Satu Tiivola lahjoitti yhdistykselle 10.000 euroa käytettäväksi stipendeinä lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittämiseen seuraavina 20 vuotena.

Lasten ja nuorten lukuharrastus on hiipunut hälyttävästi viime vuosina. Lukutaito on rapistunut, ja myös sanavarasto kaventunut. Lukutaito vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Nyt saadun lahjoituksen myötä Tapaseura ry voi stipendien myötä kannustaa lukuharrastukseen ja siten olla mukana parantamassa lasten ja nuorten lukutaitoa. Stipendien saajat päättää Tapaseuran hallitus.

Kuohujuomaa ja silhuetteja

Vieraita kestittiin alkoholittomalla kuohujuomalla, maukkailla lohileivillä ja hurmaavilla valkosuklaa leivoksilla kahvin ja teen kera. Silhuettitaiteilija Sirkka Lekman leikkasi omien sanojensa mukaan ”juhlavieraiden päitä”. Moni saikin mukavan muiston mukaansa.

20-vuotinen historia luo vahvan pohjan nykypäivän Tapaseuralle. Juhlavuotemme jatkuu: tulossa on monia mukavia jäsentilaisuuksia ja seuraavankin vuoden suunnittelu on käynnissä.

 

Tarja Pursiainen-Vakkari

Tapaseuran Silakat 5.10.2016

 

Tapaseuran perinteinen Silakkaillallinen vietettiin Kuunari Vivanilla  syksyisessä kuulassa illassa. 24 jäsentä oli paikalla nauttimassa herkullisista silakoista ja makeasta saaristolaisleivästä sekä hyvästä viinistä. Silakkamarkkinoiden uutuustuote oli Pirkko Porkan valmistama savulohilevite, jota maistettuamme taisi jokainen ostaa kotiin viemisiksi. Puheenjohtaja Kaarina Suonperä kertoi Tapaseuran perinteestä Silakkamarkkinoilla ja rahastonhoitaja Pertti Elvilä toimi ylimpänä juomanlaskijana.

Saimme kuulla mielenkiintoisen Kuunari Vivanin historian ja silakan valmistukseen liittyviä saloja. Vivan on suosittu rippikoululaisten ”riparileirinä” kesäisin. Hyvinkään srk on jo varannut ensi kesän rippikoululaisille kuunari Vivanin. Kaarina kiitti kapteeni-Seppoa kuultuaan tämän puuttuneen riparilaisten kielenkäyttöön; Vivanilla kiroilu on ehdottomasti kielletty. Haitari soi ja meillä oli hauskaa sekä mielenkiintoisia keskusteluja jäsenistön kesken.
 
Pertti Elvilä

TAPASEURAN SYYSHERKKUJEN RUUANLAITTOKURSSI MARGIT KOJON JOHDOLLA 27.9.2016

 

Seitsemäntoista Tapaseuran leidiä sekä allekirjoittanut kokoontui Tikkurilan Edupolin keittiölle kuuntelemaan jäsenemme Margit Kojon ohjeita, valmistamaan ohjeiden mukaan ja lopulta nauttimaan syksyn sadosta koostuvaa kasvisruokaa. Margit Kojo, joka tietää Suomen kasviksista, marjoista ja yrteistä ehkä enemmän kuin kukaan muu, oli koonnut meille reseptit kokonaiselle illalliselle ja me paneuduimme ryhmittäin suurella innolla aikaansaamaan reseptien mukaista ateriaa. Ja todella maittava illallinen siitä syntyikin. Myös kattauksen ja tarjoilun sekä keittiön siivouksen hoidimme itse, joten tapahtumasta muodostui monipuolinen koulutustilaisuus.

Maut olivat hyviä ja etenkin ruokien värikkyys yllätti. Itse söin varmaankin elämäni ensimmäisen kokonaisen kasvisaterian ja yllättävän kylläiseksi, mutta ei ollenkaan liian täyteläiseksi, tunsin itseni aterian päätyttyä. Moni läsnäolija loihi lausumaan, että tämänkaltaista ohjelmaa kaivataan lisää ja jo nyt lupasi Margit uusintaa tapahtumalle ensi syksynä. Silloin jälleen uusista raaka-aineista loidimme Margitin johdolla uusia suussasulavia herkkuja ja silloin haluan minäkin olla mukana.

      Risto Rasku

JUHLAVA SÄÄTYTALO JÄLLEEN TAPAPÄIVÄN VIETTOPAIKKANA 20.9.2016

 

On Tapaseuralle todella suuri ilo ja kunnia saada viettää Tapapäivän juhlallisuuksia Säätytalon edustavissa ja juhlallisissa tiloissa. Jälleen tänä vuonna yli kuusikymmentä tapaseuralaista ja heidän vierastaan nousi Säätytalon juhlavat portaat ja kokoontui saliin numero kymmenen kuulemaan puheenjohtajamme Kaarinan johdattelua kohden päivän huipentumaa, Hyvien tapojen lähettiläiden ja Vuoden käyttäytyjän palkitsemista.

 

Tapaseuran hallitus aloitti jo maaliskuussa mahdollisten ehdokkaiden kartoituksen ja päätyi siitä hyvissä ajoin valintaan ja käytännön toimenpiteisiin valittujen saamiseksi mukaan Säätytalon tilaisuuteen Tapapäivänä. Koulukuntayhtymä Omnia saatiin  nuorten Hyvien tapojen lähettiläiden valitsijoiksi, mutta koulujen alku melko myöhään ennen syyskuuta aiheutti sen, että heidän valintojaan ei saatu mukaan itse Tapapäivän tapahtumaan.

 

Vuoden käyttäytyjäksi Tapaseuran hallitus valitsi Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan, joka nuoresta iästään huolimatta on johtanut Eduskunnan toimintaa tyylillä sekä suurella vakaudella ja rutiinilla. Lohela toivoo jokaisen kansanedustajan muistavan, että Suomen perustuslaissa kansanedustajilta edellytetään arvokasta ja toista henkilöä kunnioittavaa käytöstä. Puhemies on myös muistuttanut asiallisen ja siistin pukeutumisen merkitystä. Mainittakoon, että puhemies Lohela saapui tilaisuuteemme kesken Eduskunnan budjettikeskustelun ja palasi tilaisuutemme jälkeen jatkamaan puhemiehen tehtävissä. Aivan loistava persoona ja erittäin sopiva  Vuoden käyttäytyjäksi totesi jokainen läsnäolija.

 

Hyvien tapojen lähettiläiksi Tapaseuran hallitus oli päätynyt valitsemaan yrittäjä, juontaja, evakelista Anne-Marie Pohtamo-Hietasen sekä entisen freestyle laskija Pekka Hyysalon. Molemmat valitut olivat saapuneet paikalle vastaanottamaan kunniakirjaansa ja tekivät voimakkaan vaikutuksen läsnäolijoihin. Anne Pohtamo-Hietanen kiitti vanhempiaan, opettajiaan ja kauneuskuningataraikojensa esiliinoja hyvien käyttäytymistapojen iskostamisesta mieleensä. Samoja hyviä tapoja hän on jakanut neljälle lapselleen ja katsoi onnistuneensa tässä hyvin. Pekka Hyysalo loukkaantui erittäin pahasti lasketteluonnettomuudessa, mutta ei ole antanut sen lannistaa itseään vaan on taistellut itsensä suhteellisen hyvään kuntoon ja omaa aivan hämmästyttävän positiivisen elämänasenteen. Hyysalo oli saapunut tilaisuuteen kahden lähimmän tukijansa, äitinsä ja tyttöystävänsä kanssa.

 

Omnian opiskelijoiden valitsemat Hyvien tapojen lähettiläät muusikko, näyttelijä Paula Vesala ja jääkiekkoilija Jesse Puljujärvi olivat molemmat Yhdysvalloissa työtehtävissä ja eivät siten voineet saapua noutamaan kunniakirjojaan. Koulun oppilaat toimittavat kunniakirjat heille myöhemmin.

 

Tilaisuus oli jälleen perinteisen korkeatasoinen ja valinnat kaikkien mielestä onnistuneet. Tähän minun on helppo yhtyä.          Risto Rasku

TAPASEURAN GOLF-KISA 22.8.2016 KEIMOLA GOLF


Tämä oli toinen kerta kun ratkaisimme Tapaseuran golf-mestaruuden.
Uhkaavista pilvistä huolimatta sään haltija oli meille tällä kertaa erittäin suosiollinen, lämpöä riitti koko kisan ajan.


Pelaajia oli tällä kertaa 10 kun muutama sai kesäflunssan ennen kisaa.
Pelasimme birdie=3 pistettä, par=2 pistettä ja bogey=1 pistekilpailun.
Kenttä oli hyvässä kunnossa ja myös pelaajien kuntohuipun ajoitus vaikutti onnistuneelta.


TULOKSET
1. Kari Parkkonen 14 p.
2. Arja Pitkänen ja Hannu Heinonen. Molemmat 7 p.
3. Ritva Jäderholm ja Pertti Elvilä. Molemmat 6 p.

Jatkamme edelleen yhdistyksen nimissä golfharrastusta ja pyrimme laajentamaan osallistujajoukkoa jäsenistömme keskuudessa.

Golf-terveisin

Pertti Elvilä

 

TAPASEURAN KYMMENES RAPUILLALLINEN SUOMENLINNAN UPSEERIKERHOLLA  17.8.2016

 

Kyllä Suomenlinna on hieno paikka ja Upseerikerho ainutlaatuinen pitkine perinteineen. Onhan se pisimpään toiminnassa ollut upseerikerho Suomessa.

Tapaseuran rapuillallisen perinteet eivät yllä vielä aivan yhtä pitkälle, mutta jo kymmenenteen kertaan pääsimme mekin. Lähes neljäkymmentä tapaseuralaista, sekä kaksi Merisotakoulun merikadettia kouluttajineen vierainamme, kokoontui jälleen Marskin ja Augustin Ehrensvärdin silmien alle nauttimaan ravuista lisukkeineen. Kerhon uusi isäntä Antti Larmola vastaanotti meidät kerhon aulassa ja johdatti baarin puolelle nauttimaan alkukuohujuomia. Iloinen sorina kuului jo tällöin ja se ei juuri vaimentunut illan aikana, päinvastoin.

Vieraamme Merisotakoulusta kapteeniluutnantti Pasi Heinonen ja ensimmäisen vuosikurssin kadetit Jesse ja Jari osoittautuivat todellisiksi herrasmiehiksi ja näyttivät millä tasolla upseerikoulutus ja -kasvatus Merisotakoulussa on. Eipä ole huolta meripuolustuksemme tasosta, jos sitä ovat johtamassa heidän kaltaisensa upseerit.

Rapuja oli jälleen kerran sopivasti suolattuna viisi kappaletta jokaiselle ja koska harjoittelijat nauttivat niitä vähemmän jäi kokeneille rapuihmisille niitä runsaammin. Perinteiset snapsilaulut laulettiin ja lämpimäksi ruoaksi oli jälleen tilattu kerhon herkullisia lohimedaljonkeja. Kahvin kera saimme jälkiruoaksi erittäin herkullisia leivoksia. Illallinen oli kaikkiaan hyvätasoinen kuten Upseerikerholla on ollut aiemminkin tapana ja palvelu oli ystävällistä joskin hitaanpuoleista. Mutta meillähän ei ollut mihinkään kiirettä.

Ilta päättyi arpajaisiin, mihin hallitus Kaarinan johdolla oli jälleen kerännyt suuren määrän erinomaisia palkintoja. Päävoittona oli jälleen Kultakeskuksen hopeinen rapuveitsi. Tuotot arpajaisista kattoivat erinomaisesti vieraillemme tarjotun illallisen ja jäipä vielä ylikin. Ja kuten niin tavallista kotimatkallamme kohden Kauppatoria loisti jälleen täysikuu. On tämä rapuillallinen niin hieno perinne, että emme siitä ihan hevillä luovu uskoo mukana ollut

 

                                                  Risto Rasku

 

TAPASEURAN ENSIMMÄINEN TATTOOMATKA HAMINAAN LAUANTAINA 06.08.2016

 

Tapaseuran noin 40 hengen ryhmä kokoontui Kiasman ulkopuolella sijaitsevalle charter-bussien pysäkille kello kymmeneksi kuten oli käsketty vain huomatakseen, että emme olleet ainoita matkaan lähtijöitä. Pysäkillä seisoi jo viisi bussia joten meidän vehoniemeläisemme joutui hakemaan paikan Pikkuparlamentin vierestä, minne me mallikkaasti siirryimme. Kunhan oli todettu, että kaikki matkalle ilmoittautuneet olivat mukana voimme aloittaa matkamme kohden Haminaa.

 

Uutta loistavaa moottoritietä matka joutui nopeasti ja vietettyämme kahvitauon Pyhtäällä saavuimmekin hyvissä ajoin Haminaan ja siirryimme pikkuhiljaa kohti upeaa Bastionia. Hamina Tattoon nykyinen pitopaikka Bastioni on suuri 3000 hengen telttakatos ja voitte uskoa, että tämä lauantai iltapäivän marssishow oli viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty. Kaiken kaikkiaan Tattoossa vieraili viikon aikana järjestäjän ilmoituksen mukaan 135000 vierasta ja se on korvaamattoman hyvää mainosta tälle pienehkölle rajakaupungille.

 

Itse marssishowta kuvaillessa loppuvat helposti ylistävät adjektiivit. Yhdeksän maailman valioihin kuuluvaa sotilasorkesteria pani parastaan sekä musiikissa, marssissa, että näyttävissä tempuissa.  Omat suosikkini olivat Sveitsin upeat soittajat punavalkoisessa asussaan sekä Trinidad-Tobagon kansallisia steel-rumpuja soittanut upea soittokunta sambarytmeineen. Aivan loistavan lisän sotilassoittoon toivat Maria Ylipää ja Eero Koivistoinen solisteina ja luulen, että monikaan silmä ei jäänyt kostumatta heidän  esityksensä aikana.

 

Kaikki ensikertalaiset olivat haltioissaan marssishow'n jälkeen ja meille konkareillekin tämä oli kyllä yksi parhaista - jos ei paras. Raskun perheelle tämä saattoi olla kymmenes Hamina Tattoo ja ei toivottavasti jää viimeiseksi; varasihan Kaarina meille heti esityksen jälkeen 50 lippua  vuoden 2018 Tattoon marssiesitykseen. Siellä siis tapaamme  toivoo

 

                                                  Risto Rasku

 

 KESÄKUUN JÄSENTAPAHTUMA

 

TAPASEURA  ALANKOMAIDEN SUURLÄHETYSTÖSSÄ 30. KESÄKUUTA 2016

 

Kauniina ja lämpimänä kesäkuun viimeisenä päivänä Tapaseura teki yhdennentoista lähetystövierailunsa. Alankomaat oli samana päivänä luovuttamassa Euroopan Unionin puheenjohtajuutta Slovakialle ja suurlähettiläs Cees Bansema vaikutti selvästi helpottuneelta kun raskas puheenjohtajuuspesti läheni loppuaan.

Suurlähettiläs Bansema kertoi meille eläväisesti residenssinsä ”Villa Kleineh” 'in historiasta. Villa Kleineh on Kaivopuiston vanhin säilynyt huvila. Alunperin se rakennettiin Ullanlinnan Kylpylälaitoksen vieraita varten vuonna 1840. Ravintloitsija Lois Kleineh osti rakennuksen yksityiskodikseen vuonna 1857 ja se säilyi suvulla aina vuoteen 1928 ja siitä siis nimi Villa Kleineh.Uusi omistaja Leopold Lerche teetti rakennukseen suuren remontin ja silloin se sai nykyisen klassistisen ulkoasunsa. Suurimman osan 1900-lukua rakennuksen omisti Adlercreutzin suku ja siitä rakennuksen toinen nimi ”Villa Adlercreutz” Vuonna 1998 silloinen omistaja Merita pankki vuokrasi rakennuksen Alankomaiden suurlähettilään virka-asunnoksi ja kaksi vuotta myöhemmin Alankomaat osti rakennuksen. Alankomaiden Suurlähettiläs on asunut Villa Kleinehissä vuodesta 1999.

Saimme kuulla vielä Suurlähettilään kertovan Alankomaiden puheenjohtajuuden aiheuttamista erityistehtävistään Helsingissä ja myös hänen käsityksensä EU:n tilasta Brexitin jälkeen. Hän kertoili myös hauskasti käsityksiään hollantilaisten ja suomalaisten tapojen erilaisuuksista. Kaiken kaikkiaan erinomaisen hauska ja valaiseva vierailu, mikä päätettiin maittavilla makupaloilla hollantilaista juustoa ja kurkku-makkara herkkua. Suuret kiitokset Suurlähettiläs Cees Bansema henkilöstöineen mahdollisuudestamme vierailla Villa Kleinehissa.

 

                                                                        Risto Rasku

 

TOUKOKUUN JÄSENTAPAHTUMA
 

Tapaseuran vierailu vasta avattuun Helsingin kaupunginmuseoon


Tapaseuralla oli ilo saada opastettu tutustumiskierros uudessa ja laajentuneessa kaupungin museossa aivan Helsingin ytimessä, Senaatintorin kulmassa. 41 tapaseuran jäsentä kokoontui museon kahvilan sisäpihalle kuulemaan museolehtori Hilkka Vallisaaren erinomaista esitystä museokokonaisuudesta. Kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, niitä yhdistävästä uudisrakennuksesta ja kolmesta hienosta sisäpihasta, joita voi vuokrata vaikka perhejuhliin. Muuten museoon on aina vapaa pääsy.

Kierroksella museon eri osissa tutustuimme monenlaisiin tiloihin ja tunnelmiin ja saimme uusia näkökulmia kaupungin vanhimpiin kortteleihin. Astuimme aikakoneeseen ja siirryimme 1900-luvun alun elävään ja todentuntuiseen Helsinkiin, jossa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla. Lasten kaupungissa, joka sijaitsee Helsingin vanhimmassa, vuonna 1757 rakennetussa Sederholmin talossa, istuimme mm. pienissä kansakoulun pulpeteissa, tutustuimme 1700-luvun puotiin ja tutkimme arjen esineitä 1970-luvun mummolassa.

Näkemistä ja kokemista oli todella paljon, mutta saatuamme näin hyvän käsityksen museokokonaisuudesta, palaamme varmasti, varaamme aikaa tarkempaan tutustumiseen, otamme lapset ja lapsenlapset sekä Helsinkiin saapuvat vieraamme mukaan!


Annamaija Aro
 

TAPASEURA VIERAILI VENÄJÄN SUURLÄHETYSTÖSSÄ 7.4.2016

Viileässä kevätsäässä noin 60 Tapaseuran jäsentä kokoontui Tehtaankadulle Venäjän suurlähetystön portille hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua, passi tai henkilöllisyystodistus kädessä. Aluksi pysähdyimme  suurlähetystön yläkerran isoon aulatilaan valtavien kristallikruunujen alle nauttimaan viiniä, virvokkeita ja pientä purtavaa.

Hetken kuluttua meidät ohjattiin juhlasaliin, jossa isäntämme, diplomaattikunnan vanhin ja arvostettu doyen, suurlähettiläs Alexander Yurievich Rumyantsev ja kunniakonsuli Pauli Saapunki  olivat apujoukkojen kanssa paikalla. Juhlasalissa Natalia Vezhlivtseva, 1. lähetystösihteeri, kertoi kuvin ja sanoin  lähetystön historiasta vuodesta 1920 alkaen, jolloin maittemme välille solmittiin diplomaattiset suhteet.

Nykyinen Suurlähetystö on toiminut Tehtaankadulla vuodesta 1952.  Kuulimme lähetystön suunnittelusta, rakentamisesta, ja sisustuksesta sekä juuri valmistuneesta laajennuksesta  tiloineen.

Tapaseuran puheenjohtajaa oli pyydetty toimittamaan suurlähettiläälle esitettäviä kysymyksiä etukäteen. Saimmekin paljon tietoa tapaeroista maittemme välillä ja venäläisestä tapakulttuurista,  kohtaamisista ja kättelystä sekä puhuttelusta, sinuttelusta ja teitittelystä. Kuulimme peruskoulun haasteista, kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, tietotekniikasta, ICT, Suomen ja Venäjän koulujen ja yliopistojen yhteistyöstä, koulutuksen tavoitteista Neuvostoliiton aikana ja millaiset tavoitteet ovat nykyään. Perinteistä ja kodista puhuessaan korosti suurlähettiläs  isovanhempien roolin tärkeyttä, joka on edelleenkin venäläisissä perheissä suuri. Suurlähettiläs kertoi myös omasta opiskeluajastaan ja siitä, kuinka päätyi nykyiseen  työhönsä. 

Kulttuuri kaikissa muodoissaan on hyvin suosittua Venäjällä, joten kysyimme myös jääkiekon maailmankuulusta KHL- liigasta, jossa on useita suomalaisia pelaajia. Opimme uutta venäläisestä ruokakulttuurista ja nyt tiedämme että pääsiäistä vietetään Suuren Paaston jälkeen, joten tänä vuonna Kristuksen Ylösnousemisen yö  on 30.4.-1.5. välinen yö. Samalla saimme tietoa uskonnon roolista ja merkityksestä Venäjällä.

Keskustellessamme Pendolinolla matkustamisen helppoudesta Helsingin ja Pietarin välillä, nousi esiin myös  viisumivapaa laivaliikenne, jonka yhteydessä suurlähettiläs kertoi hauskan tositarinan brasilialaisesta kitaransoittajasta, joka pääsi Helsingistä Pietariin esiintymään ilman viisumia.

Puheenjohtajamme Kaarina Suonperä oli hankkinut suurlähettiläs Rumyantseville  akateemikko Tapio Wirkkalan upean, kookkaan kynttiläjalan monogrammi- ja pvm-kaiverruksilla Kultakeskus Oy:ltä.

Luovuttaessaan lahjaamme suurlähettiläälle Kaarina korosti kynttilän sinivalkoisuutta, onhan meillä molemmilla isänmaan lipussa sekä sininen että valkoinen ja kiitti vierailusta:  Blagodarim Vas (Kiitämme Teitä) Ambassador Rumyantsev.

Suurlähettilään tilaisuuden jälkeen siirryimme takaisin aulatilaan ja keskustelimme vielä hetken lähetystön henkilöiden kanssa. Samalla kiitimme heitä kaikkia.

Tapaseuran vierailu Venäjän Suurlähetystössä oli hyvin mielenkiintoinen ja antoisa. Kuulimme ja opimme paljon uutta naapurimaan kulttuurista, tavoista ja elämästä.

Jari Reponen

INHIMILLISYYTTÄ IHMISTEN KOHTAAMISEEN”

sanoi SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila avaussanoikseen, kun Tapaseuran jäsenet 4.4.2016 vierailivat SPR:ssä Tehtaankadulla. 

Puheenjohtaja Torstila on runsaan 40 vuoden ajan työskennellyt ulkoministeriön tehtävissä  diplomaattina, ex-valtiosihteerinä ja suurlähettiläänä. Myös rauhanturvaajana maailmalla hän näki työssään miten monin eri tavoin Kansainvälinen Punainen Risti auttaa  ihmisiä. Kun avarakatseinen Torstila  valittiin pari vuotta sitten Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi alkoi hän tutustua järjestön kenttätyöhön sekä vastaanottokeskuksiin, joita  Maahanmuuttoviraston pyynnöstä SPR:n vastuulla on  toistasataa.  

Torstilaa koskettaa pakolaisten kokema tuska mutta samalla lohduttaa heidän kiitollisuutensa saada herätä maassa, jossa ei pommien ääni kumise taustalla.

SPR:n toiminnassa on noin 40 000 auttamishaluista vapaaehtoista . Uusia tuli viime syksynä n 10 000. Ja Nälkäpäiväkeräys tuotti yli 4,2  miljoonaa – enemmän kuin koskaan aikaisemmin.  ”Se on hiljaisen enemmistön kannanotto pakolaiskriisiin”, sanoi puheenjohtaja Torstila ja muistutti SPR:n olevan enemmän  lääkärin kuin tuomarin roolissa.   

Maailman pakolaiskriisin 5 vuotta sitten alkaneet myrskyt ovat saaneet aikaan sen, ettei Suomessakaan ole enää paluuta kriisiä edeltäneeseen aikaan ja tilanteisiin. - Olemme joutuneet havaitsemaan että kansainvälisyys on meillä hyvin pientä, emme osaa lukea realiteetteja, pelkäämme ja kavahdamme vieraita, muukalaisarkuus ja vieraan vastustus kuten monet rasistiset ilmiöt paljastuvat ja nousevat esiin. Meidät on kasvatettu pärjäämään yksin, josta olemme ylpeitä. Mutta Suomi ei koskaan enää palaa entiselleen.

Me joudumme opettelemaan antamaan arvoa muillekin. Huono itsetunto syyllistää aina muita, terveesti itsetuntoinen myöntää että naapuriin on muuttanut muun maan kansalaisia, menee reippaasti puhumaan ja vaikka ottamaan hieman mallia, samalla neuvoen ja ohjaten kuinka Suomessa olisi hyvä toimia.  Me olemme itsekin menestyneet oivaltaessamme naapurisovun merkityksen, oikean hetken ja sopeutumalla muutoksiin.

Suurimman osan työstään SPR- järjestö tekee kotimaassa. Verenluovutuksen tiedämme kaikki mutta tunnemmeko jo ensiaputoiminnan? Entä lähimmäis- ja ystävätuen? Monenlaiset keräystapahtumat?

- Minkäänlainen organisaatio ei synny yht´äkkiä, sanoi SPR:n järjestöjohtaja Marita Salo jatkaen: - SPR:llä on 5oo osastoa ympäri Suomea. Suurimpia vapaaehtoistoimia on ystävätoiminta, yksinäisten ikäihmisten määrä kasvaa kovasti. Ja toinen iso, apua tarvitseva ryhmä ovat lapset. n 8 000 vapaaehtoista on mukana ystävätoiminnassa. Keräämme ympäri vuoden varoja ystävätoiminnan laajentamiseen. Jokainen voi tehdä lahjoituksen verkkosivuilla: punainenristi.fi/lahjoita. Tai lähettämällä katastrofirahastoon tekstiviestin SPR numeroon 16499. Äkillisiin tilanteisiin on aina 3 500 – 4 000 valmiina ja n 1 000 kansainvälistä reservityön- tekijää on  käytettävissä tarpeen vaatiessa.  -Tornio on hyvä esimerkki yllättävästä tilanteesta, johon tarvittiin nopeasti iso apujoukko ohjaamaan pelokkaita ihmisiä turvaan, suojaan ja lämpöön. Kotimainen valmius perustuu nopeaan toimintaan, sanoi Marita Salo. .

8.5. vietetään Punaisen Ristin päivää vietetään kaikkialla maailmassa,  monsieur Henry Dunantin syntymäpäivänä. Sillä tämä jalo aate syntyi sodassa, johon sveitsiläinen Henry Dunant joutui työmatkallaan Italiassa,  Ranskan ja Itävallan välisissä taisteluissa (1859) . Hän auttoi lähikylien asukkaiden kanssa kummankin osapuolen haavoittuneita. Palattuaan kotiin hän kirjoitti sodan kauheuksista kirjan. Genevessä perustettiin 1863 toimikunta edistämään ajatusta puolueettomasta avustusjärjestöstä. Suomeen Punaisen ristin aate saapui v 1877. 

- Perusviestimme on inhimillisyys, sanoo Pertti Torstila jatkaakseen: - Autamme jokaista joka on hädässä. Viranomaiset selvittävät hädän laadun. Se ei kuulu meille. Punainen Risti on arvokas liike, joka ei saa politisoitua. Siksi se on luotettavin järjestö kansalaisten mielestä.

 

Kuvat ja rivit: Kaarina Suonperä

TAPASEURAN VUOSIKOKOUS HARTWALL OY:N PÄÄKONTTORISSA PITÄJÄNMÄELLÄ 15. MAALISKUUTA 2016

 

Tämänvuotisen vuosikokouksemme pitopaikaksi oli saatu kutsu Hartwallin juomakonsernin pääkonttoriin Pitäjänmällä, mikä olikin hulppea ja hyvin vartioitu paikka. Kun pikku hankaluuksien jälkeen olimme päässeet sisälle rakennukseen, odottivat meitä maittavat voileivät ja vahva kahvi. Vuosikokouksen alustukseksi Hartwall Oy:n toimitusjohtaja Tapio Pajuharju kertoi meille suomalaisen virvoitusjuomateollisuuden historiaa, mikä vahvasti liittyy hänen johtamaansa yhtiöön.Totesimme kuitenkin, että vanhin alan yritys Suomessa on Sinebrychoff Oy, jonka ensimmäinen panimo Suomenlinnassa oli perustettu vähän aiemmin. Kaikille meille oli varmaankin uusi tieto, että kaikki Hartwallin mainiot vedet ml. vichy on tehty eteläpohjalaisen Karijoen vedestä.

 

Vuosikokous sujui juoheasti monivuotisen vuosikokouksemme puheenjohtajan oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipaleen vetämänä. Seuran toiminta on ollut vilkasta ja jäsenet aktiivisia, kuten puheenjohtajamme Kaarina Suonperä toimintakertomusta esitellessään totesi. Tapaseuran talous on lievästi voitollista kertoi rahastonhoitajamme Pertti Elvilä esitellessään tilinpäätöstä. Tapaseuran hallitus, mihin kuuluu puheenjohtaja, kuusi varsinaista- ja neljä varajäsentä valittiin kokonaisuudessaan uudelleen. Kiitos luottamuksesta.  Näiltä Tapaseuran kotisivuilta voitte käydä tarkistamassa hallituksemme kokoonpanon.

 

Kun isäntämme Hartwall Oy vielä muisti meitä lähtiäisiksi omia tuotteitaan sisältävällä kassilla, poistui Pitäjänmäeltä tyytyväinen joukko tapaseuralaisia tuntien sisimmässään tyytyväisyyttä kuulumisestaan tähän mainioon yhdistykseen Tapaseuraan. Meitä on nyt n. 265 jäsentä ja puheenjohtajamme on asettanut meille kaikille tavoitteen, että tänä Tapaseuran 20-vuotis juhlavuonna kohotamme jäsenmäärämme kolmosella alkavaan lukuun. Olkamme siis kaikki aktiivisia jäsenhankkijoita, minä ainakin aion yrittää, lupaa

 

                                                                        Risto Rasku

 

 

TAPASEURA VIERAILI SUOMEN PANKISSA KESKIVIIKKONA 24.HELMIKUUTA 2016
 

Nelisenkymmentä tapaseuralaista teki jännittävän vierailun Suomen Pankkiin kuulemaan maailman neljänneksi vanhimman yhä toimivan keskuspankin toiminnasta. Suomen keskuspankki on perustettu 1811 Venäjän suuriruhtinaskuntaan kuuluneeseen Suomeen ja on jatkanut toimintaansa maailman myllerryksistä huolimatta siitä lähtien. Isäntämme johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto piti meille esityksen, mikä kantoi pankin edellämainitusta alusta aina nykypäivään ja tämän hetken talousahdinkoon. Valonpilkahduksia on kuitenkin selvästi näkyvissä ja valtavaan pessimismiin ei ole syytä kertoi Suvanto.

Viini- ja virvoketarjoilun jälkeen päästiin vierailun toiseen pääkohtaan eli tutustumaan pankin erinomaisiin taidekokoelmiin. Niitä meille esitteli Suvannon ohella pankin it-osastolla työskentelevä, pankin taidekerho Ainon jäsen Jukka Vuolle, joka osoittautuikin varsinaiseksi taideasiantuntijaksi. Hän esitteli ja kertoi mm. Akseli Gallen-Kallelan Aino-tripyykistä, sen samankaltaisuuksista ja eroista Ateneumin rinnakkaisteokseen verrattuna. Pankin pääportaikossa sijaitsevat Juho Rissasen lasimaalaukset sekä Lennart Segerstrålen Finlandia freskot saivat hänen esittelynsä jälkeen ainan uudenlaisen sisällön. Itse pidin varmaankin eniten Graniittisalin seinällä olleesta Eva Anttilan kuvakudoksesta Työ ja Elämä, mikä on todella kaunis ja värikäs  Suomen Pankin 1952 taiteilijalta tilaama työ. Granittisalista löytyivät myös pankin entisten pääjohtajien Sakari Tuomiojan, Mauno Koiviston, Matti Vanhalan sekä Sirkka Hämäläisen persoonalliset muotokuvat. 

Hyvin, hyvin mielenkiintoinen ja antoisa vierailu, mistä suurkiitos puheenjohtajallemme, Antti Suvannolle, Jukka Vuolteelle sekä Suomen Pankille. 

Risto Rasku 

 

TAPASEURAN HALLITUS VIERAILI HOIVAKOTI VALLESMANNISSA JA PÄIVÄKOTI ONNIMANNISSA LAHDESSA 12. HELMIKUUSSA 2016

 

Todella vaikeassa ajokelissä joutuivat hallituksemme kuusi jäsentä ajelemaan kohti Lahtea, kun vuoden tapatekona palkittu kaksikko hoivakoti Vallesmanni ja päiväkoti Onnimanni Lahden Ahtialassa olivat kutsuneet Tapaseuran hallituksen tutustumaan palkittuun toimintaansa. Pilke Oy:n toimitusjohtaja Minna Martikainen, Vallesmannin johtaja Anu Pulkkinen sekä Onnimannin johtaja Maisa Jokinen ottivat vieraat vastaan. Vallesmannin tiloihin olivat kokoontuneet sekä Onnimannin paikalla olleet lapset, että kolme Vallesmannin asukasta tapaamaan meitä. Paikalla oli myös YLE:n Lahden toimituksen kaksi toimittajaa ikuistamassa Tapaseuran vierailua. Lapset aloittivat esittämällä meille viehättävän leikkilaulun ja hurmaamalla sekä vieraat, että Vallesmannin asukkaat reippaalla olemuksellaan. Taikurimme Jari muovaili ilmapalloista mitä mielikuvituksellisempia eläinhahmoja ja kukkia kaikille läsnäolijoille ja riemu oli silmiinpistävää.

Hoivakoti ja päiväkoti ovat juuri valmistuneet ja toimivat yksityisinä, kuitenkin Lahden kaupungin tukemina. Siirryimme Onnimannin puolelle seuraamaan lasten ruokailua ja tutustumaan heidän tiloihinsa. Kaunista, värikästä ja siistiä olivat vierailijoiden toteamukset. Maittavan kahvihetken jälkeen olimme valmiina kiittämään ja hyvästelemään emäntämme ja toivottelemaan tuttavuutemme jatkumista. Erinomaisen mielenkiintoinen matka ja ajokelikin oli kotimatkalla jo huomattavasti parempi. Kaikkea hyvää Vallesmannille ja Onnimannille ja niiden asukkaille toivottaa

 

                                                  Risto Rasku

Tapaseura vierailulla 14.1.2016 Suomalaisen Työn Liitossa


Noin 30 Tapaseuran jäsentä oli kokoontunut Suomalaisen Työn Liittoon aivan Helsingin keskustaan Fennia-taloon liiton omiin toimitiloihin.

Aluksi nautimme salaattipöydän antimia, jonka jälkeen toimitusjohtaja Tero Lausala esitelmöi. Kuulimme liiton toiminnasta, suomalaisen työn muutoksesta ja arvostuksesta sekä liiton historiasta. Suomalaisen Työn Liitto on jo yli 100-vuotias ja liitto perustettiin aikoinaan nimellä Kotimaisen Työnliitto, alun perin kotimaisen
teollisuuden edistämisviikon ja Suomalaisen viikon järjestämiseksi.

Avainlipputunnus herätti paljon kysymyksiä ja sen käytöstä kuulimme monia esimerkkejä. Lisäksi kuulimme minkälaista vaikutusta merkillä on. Esitelmän aikana seinällä vilahti monien tuttujen suomalaisten yritysten logot. Katsoimme myös muutaman lyhyen videonpätkän.

Liiton hallinnoimat merkit ovat tietysti tunnetuin "Avainlippu", mutta myös "Design From Finland" sekä "Yhteiskunnallinen yritys" logot, jotka ovat myös vähitellen tulossa tunnetuiksi.

Illan aikana oli paljon mukavaa keskustelua ja toivottavasti monet jäsenemme tekevät jatkossa
ostosreissuillaan paljon sinivalkoisia valintoja, jotka tuovat työtä Suomeen.

Jari Reponen