Vuosi 2013

 

Tapaseuran joulupuuro 18.12.2013


Tapaseura kokoontui perinteiselle joulupuurolle Aarikka Oy:n näyttelytiloihin Helsingin Vallilaan 18.12.2013. Läsnä oli runsaat 40 seuran jäsentä. Tervetuliaissanojensa ohella puheenjohtaja Kaarina Suonperä tenttasi seuran jäsenten jouluun liittyvää tietoutta kysellen mitkä joulunviettoon liittyvistä tavoista ja ruoista ovat suomalaisperäisiä ja mitkä muualta (mm. Saksasta tai Ruotsista) lähtöisiä. Seuran hallituksen jäsenten Pertti Elvilän, Sakari Närväsen ja Juhani Peitsaran johdolla laulettiin yhteisesti kolme joululaulua. Seuraavaksi oli vuorossa tilaisuuden kohokohta,  Aarikan kokkien valmistaman ohra-uunipuuron nauttiminen.

Puheenjohtajan alustuksen jälkeen julkistettiin vuoden tapateko, seuran hallituksen aiemmin päättämä uuden lastensairaalan rakennusprojekti, jonka valmistelevan toimikunnan puheenjohtaja toimitusjohtaja Anne Berner otti vastaan Tapaseuran puheenjohtajan Kaarina Suonperän hänelle saatesanojen kera ojentaman adressin. Tapaseuran hallituksen jäsen Juhani Peitsara ojensi Anne Bernerille kukkakimpun.

Puheenjohtaja Kaarina Suonperä kiitti Aarikka Oy:n Pauliina Aarikkaa tilaisuuden emännyydestä.

-JP

HYMYILEVIÄ TAPASEURALAISIA, SUOMENRUOTSALAISTA KULTTUURIA JA PAKOTONTA RUOTSIA STUDIA GENERALIASSA WHITE LADYSSÄ 20.11.2013

 

Vuoden 2013 Studia Generalia pidettiin 20. marraskuuta ravintola White Ladyssä Helsingissä. Kuten aina Studia Generalia liittyi vuoden teemaan, mikä kuluvana vuonna on ollut ”Hymy – kaikki kaikessa”  ”Smile -all in all”. Tilaisuuteen saapui lähes viisikymmentä hyvätuulista ja hymyilevää tapaseuralaista kuulemaan puheenjohtajamme ja  illan vieraan, toimittaja Bettina Sågbomin alustuksia ja ajatuksia vuoden teemasta. Toiseksi pääteemaksi muodostui lähinnä vieraastamme johtuen suomenruotsalaisuus, minkä hyvin positiivisena edustajana Bettina tunnetaan. Bettinahan on Hangosta kotoisin ja kaksikielisestä perheestä. Hän kertoi hyvin lennokkaasti lapsuudestaan ja nuoruudestaan silloin hyvin ruotsinkielisessä Hangossa. Myöhemminhän Hanko on saanut huomattavasti lisää suomenkielistä väestöä ja onkin nykyään suomenkielisen ennemmistön asuttama kaksikielinen kaupunki.

 

Illan aikana tuli selväksi kuinka hyödyllistä on kasvattaa lapsensa ja lapsenlapsensa kaksikieliseksi, mikäli se vain on mahdollista ja kuinka arvokasta on hyvä kielitaito.  Tästä hallituksemme jäsen Juhani Peitsara antoi oivan esimerkin. Kun vielä ravintolan tarjoama Janssonin kiusaus, Janssons frästelse, osoittautui lisukkeineen erittäin herkulliseksi olimmekin jo kaikki yhtä hymyä ja valmiina levittämään iloamme myös kotimatkalla ja kotona  tapaamillemme lähimmäisillemme toteaa läsnä ollut ja hymyillyt   Risto Rasku

TAPASEURAN VIERAILU EU:N PUHEENJOHTAJAMAAN LIETTUAN SUURLÄHETYSTÖÖN MAANANTAINA 21. LOKAKUUTA 2013
 

Liettuan suurlähettiläs Arunas Jievaltas, joka on aiemmin työskennellyt lähetystösihteerinä Helsingin suurlähetystössä neljä vuotta ja nyt suurlähettiläänä lähes kolme vuotta, oli kutsunut neljäkymmentä tapaseuralaista suurlähetystöönsä. Valitettavasti viisi tapaseuralaista jäi syytä ilmoittamatta saapumatta erittäin suosittuun tilaisuuteen. Liettuan suurlähetystö on juuri muuttamassa uusiin tiloihin Pohjoisrannassa, joten pääsimme tutustumaan aivan uudenkarheisiin, vielä osittain korjauksen kohteena oleviin tiloihin.

Liettua on yksi Euroopan vanhimmista maista, joka on ensimmäistä kertaa mainittu aikakirjoissa jo vuonna 1009. 1200 – 1300- luvuilla Liettuan Suuriruhtinaskunta oli laajimmillaan ulottuen Itämereltä aina Mustalle merelle. Maalla oli kuitenkin mahtavat naapurit Venäjä ja Puola, joita vastaan maa on käynyt lukuisia sotia. 1500-luvulla Liettua liittoutui Puolan kanssa ja tältä ajalta on myös pyrkimys liittoutua Ruotsi- Suomen kanssa.

Ruotsi-Suomen kuninkaana oli Kustaa Vaasa ja hänen poikansa Juhana Herttua hallitsi Suomen herttuakuntaa Turun linnasta käsin. Liettua-Puolan jagellonia sukuinen Sigismund II tarjosi ylhäistä Katarina Jagellonigaa vaimoksi Kustaa Vaasan pojille. Pojista herttua Juhana ehti ensin kosimaan ja komeat häät vietettiin Vilnassa vuonna 1562. Mahtava seurue matkusti Vilnasta Turkuun mukanaan mm. noin 500 Katarinan pukua ja lähes 240 kiloa erilaisia keittiövälineitä. Tämä oli mahtava piristysruiske keskiaikaisen Turun elämälle ja uusia tapoja levisi kaukaiseen Suomeen mm. ensimmäiset haarukat ilmestyivät linnan ruokapöytään ja levisivät sitä kautta Ruotsi-Suomen ylhäisön tietoon ja käyttöön.

Vuonna 1795 Liettua liitettiin Venäjän suuriruhtinaskuntaan ja vasta I maailmansodan myrskyissä Liettua pääsi jälleen itsenäistymään vuonna 1920. Tätä itsenäisyyttä kesti vuoteen 1940, jolloin Liettuan valtasivat ensin saksalaiset ja sittemmin 1944 venäläiset. Osana Neuvostoliittoa Liettua oli aina vuoteen 1990, jolloin Liettua ensimmäisenä neuvostotasavaltana julistautui itsenäiseksi. Venäjän tunnustus itsenäisyydelle saatiin syyskuussa 1991.

Tämän ja paljon muuta Liettuan historiasta suurlähettiläs Jievaltas kertoi meille mainiossa esityksessään. Tänään Liettua on katolinen noin 3 miljoonan asukkaan maa. Pääkaupunki on historiallinen Vilna, jonka vanhakaupunki on tämänpäivän turistille todella tutustumisen arvoinen. Vuonna 2004 Liettuasta tuli sekä EU:n, että NATO:n jäsen. Suurimpana ongelmana nykyään on runsas maastamuutto parempien työmahdollisuuksien perään onhan maassa yli 15% työttömyys. Lähinna nuoriso on muuttanut Enlantiin, Irlantiin ja Norjaan, kaikkiaan viimeisen viiden vuoden aikana noin puoli miljoonaa henkeä. Parhaiten Liettua Suomessa tunnetaan mainioista urheilijoistaan lähinnä koripalloilijoista, yleisurheilijoista ja viime aikoina uimareistaan.

Puheenjohtajamme kiitti lämpimästi suurlähettilästä mahdollisuudesta vierailla suurlähetystössä ja hyvistä vastauksista niihin runsaisiin kysymyksiin, joita esityksen jälkeen kuulijoilla oli. Kiitokseksi vierailusta puheenjohtajamme luovutti suurlähettiläs Jievaltasille akateemikko Tapio Wirkkalan suunnitteleman, Kultakeskuksen valmistaman upean kynttilänjalan monogrammeilla varustettuna, valkoisine kynttilöineen. Kaunis päätös onnistuneelle vierailulle,
ajattelee paikalla ollut   
Risto Rasku

 

 

Osterin Ystävät ry:n ja Tapaseura ry:n
yhteinen, jo perinteinen merellinen tilaisuus pidettiin
perjantaina 11.10.2013 M/s Auroralla.
Tapaseuran jäseniä Tapapäivän vietossa
Palkitut

TAPASEURAN TAPAPÄIVÄÄ JUHLITTIIN PERINTEISESTI SÄÄTYTALOLLA

 

Keskiviikkona 18.syyskuuta 2013 kokoonnuimme jälleen kerran Säätytalolle viettämään Tapapäivää, joka varsin sopivasti osui Tapakasvatusviikolle. Tällä kertaa sää ei suosinut meitä kuten on tapahtunut useimmiten, mutta upean Säätytalon suojissa ulkoinen säätila ei juuri haitannut, päinvastoin. Paikalle saapuneita noin neljääkymmentä tapaseuralaista luonnollisesti jännitti keihin kohdistuisivat tämän vuotiset Vuoden käyttäytyjä ja Hyvien tapojen lähettiläs -valinnat.

 

Tilaisuuden avasi totuttuun tapaan puheenjohtajamme Kaarina Suonperä todella korkealuokkaisella esityksellään tämänpäivän globaalista maailmantilanteesta ja hyvien tapojen merkityksestä tässä maailmassa. Esitys ansaitsisi laajempaakin julkisuutta kuten kunniapuheenjohtajamme Raili Malmberg totesi. Ensimmäisinä palkittavina esiteltiin tämänvuotisen koulumme Mäkelänrinteen lukion valinnat nuorten Hyvien tapojen lähettiläiksi. Lukion valinnat kohdistuivat kilpapurjehtija Tuuli Petäjä-Siréniin ja kilpatanssija Jukka Haapalaiseen. Valintoja olivat esittelemässä koulun oppilaat Silja Rantala, Matti Kaksonen sekä Scott Gold. Läsnä oli myöskin lukion rehtori Vesa Vihervä. Valitettavasti kumpikaan valituista ei voinut osallistua koska Tuuli Petäjä-Sirén oli sairaana ja Jukka Haapalainen Lontoossa tanssin parissa.

 

Tapaseuran omat Hyvien tapojen lähettiläät ja Vuoden käyttäytyjä olivat sensijaan läsnä. Valinta oli kohdistunut kahteen Tapaseuran valintakriteerit varsin hyvin täyttävään henkilöön. Naispuolisena Hyvien tapojen lähettiläänä palkittiin MTV3:n Ranskan kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö sekä miespuolisena Hyvien tapojen lähettiläänä Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti. Molemmat olivat varsin otettuja ja kiitollisia valinnastaan, mikä osoittaa tämän arvonimen saamaa huomiota ja arvostusta tässä kymmenien arvonimien maassa. Molemmat ovat todella julkisuuden henkilöitä, jotka antavat omalla esimerkillään ja omilla elämänratkaisuillaan sekä käytöksellään kanssaihmisilleen positiivisen ja rohkaisevan käyttäytymismallin.

 

Vuoden 2013 käyttäytyjäksi nimettiin Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola. Irja Askola on nykyajan piispa. Hän on sillanrakentaja, jonka sanat yhdistävät ja armahtavat, eivät erota ja tuomitse kuten puheenjohtajamme perusteli Irja Askolan valintaa. Hän uskaltaa olla eri mieltä monien vanhoillisten ja vanhentuneiden näkemysten kanssa hyväksyen nykyajan realiteetit. Hän on avoin ja välitön uskaltaen olla syvällisesti oma itsensä. Varsin hieno, lämmin ja hyvin käyttäytyvä henkilö, joka mitä parhaiten sopii Tapaseuran vuoden 2013 käyttäytyjäksi.

 

Tapapäivän vietto jatkui, kuten perinteisiin kuuluu, buffet-tilaisuudella Säätytalon tiloissa. Kaikki valitut olivat läsnä ottaen osaa vilkkaana virinneeseen keskusteluun. Meitä ilahduttivat taitavilla tanssiesityksillään myös Mäkelänrinteen lukion paikalla olleet, nuorisoluokan maajoukkuetanssijat, jotka kesän aikana osallistuivat latinalaistanssin MM-kisoihin Kiinassa. Silja Rantala kertoi, että hänen tanssiasunsa maksavat 500-2000 euroa kappale, joten mistään aivan halvasta harrastuksesta ei ole kyse. Vuosibudjetti hänellä on suuruusluokaa 13000 euroa, joten tukijoita tarvitaan hienon harrastuksen mahdollistamiseksi. Todella hienoja, tyylikkäitä ja hyvin käyttäytyviä nuoria ihmisiä, jotka hyvin sopivat Tapaseuran viestin välittäjiksi, ja joita toivottavasti muulloinkin näemme Tapaseuran tilaisuuksissa,

toivoo paikalla ollut ja ihastunut  Risto Rasku

LELUJA IHASTELTIIN JA RAPUJA SYÖTIIN KERA ERINOMAISEN LOHEN SUOMENLINNASSA KESKIVIIKKONA 21. ELOKUUTA 2013

 

Hyvin vakioitunut noin kolmenkymmenen tapaseuralaisen joukko kokoontui Kauppatorin rannassa siirtyäkseen Suomenlinnan lautalla saarelle. Kävelymatka Piippa Tandefeldin 28 vuotta sitten perustamaan Lelumuseoon sujui leppoisasti kesän kokemuksia vaihdellen. Museossa meitä oli vastassa Piipan tytär Petra, joka nykyään vastaa museon johtamisesta. Petra kertoi museon historiasta sekä toimintatavoista ja uskoi, että tämän kesän nelikuukautisen avoinnaolojakson aikana päästään noin kymmeneentuhanteen kävijään, mikä on tämäntyyppiselle museolle aivan huimaava luku. Kiertelimme museon erinomaisia lelukokoelmia tutkien ja uskompa, että monelle tuli kyynel silmään kun löysi lelujen joukosta sen itsellekin lapsena niin rakkaan lelun. Kiitos Piippa ja Petra kun olette luoneet meille tämän mahdollisuuden palata lapsuuteemme.

 

Upseerikerholla meitä odottivat jälleen kauniisti katetut rapupöydät. Aloitimme lasillisella kuohujuomaa ja puheenjohtajamme rapukatsauksella, minkä jälkeen pääsimme saksiniekkojen kimppuun. Hyvä talon valkoviini ja jääkylmä Koskenkorva takasivat sen, että yksikään saksi ei takertunut kurkkuun. Tillikruunu ja perinteiset snapsilaulut kohottivat tunnelman huippuunsa. Lämpimäksi ruoaksi Jarin isännöimä keittiö oli loihtinut niin maukaan lohiannoksen, että he saivat siitä läsnäolijoilta erityiset kiitokset. Arpajaisissa oli niin runsaasti hyviä voittoja, että joka kolmas arpa voitti ja niin tyytyväisiä voittajia oli salissa runsaasti. Myös hyvin perinteisesti palasimme Suomenlinnasta lautalla kaupungin puolelle täysikuun valaistessa merimatkaamme. Jälleen yksi helmi muistojemme arkkuun toteaa läsnäollut 
Risto Rasku

TAPASEURAN KESÄRETKI SUUNTAUTUI PORVOON VANHAANKAUPUNKIIN

 

Sopivan puolipilvinen sää suosi niitä kolmeakymmentäkuutta tapaseuralaista, jotka kokoontuivat torstaina 13. kesäkuuta 2013 Kiasman edessä Pohjolan Auton bussiin matkatakseen Tapaseuran kesäretkelle Porvooseen. Jo menomatkalla saivat matkalaiset tietoa House of Elliotin helmikoruista ja koruonnittelukorteista ja aika moni halusi ostaa itselleen tuotteita edulliseen tarjoushintaan.

 

Saavuimme varsin nopeasti, kiitos moottoritien, Porvoonjoen ylittävän vanhan sillan pieleen, missä ihastuttava oppaamme Hannele Ahlgren ja isäntämme Pertti Elvilä olivat meitä vastassa. Siirryimme pikku hiljaa vanhoja katuja ja rakennuksia ihaillen sekä kuunnellen oppaamme Hannelen mielenkiintoisia ja asiantuntevia  juttuja Porvoon Linnan pihalle. Täällä meitä kohtasi päivän ainoa pettymys, sillä keisari Aleksanteri I oli jäänyt tullissa kiinni liian runsaista tuliaisista eikä siten ollut kertomassa meille kuulumisia Porvoon valtiopäiviltä 1809. Sen sijaan saimme maistella kuplivaa kuohuviiniä kera suklaan ja makeiden mansikoiden ja pääsimme tutustumaan Pertin, Tuijan, Linnean ja Helmin ihastuttavaan kotiin Porvoon Linnassa. Kiitos Pertti ja Pertin naiset tarjoilusta ja esittelystä.

 

Tunnin vapaan shoppailukierroksen jälkeen kokoonnuimme Porvoon Tuomiokirkkoon kuullaksemme sen vaiheista Hannelelta. Suurta kiinnostusta herätti luonnollisesti kirkon muutaman vuoden takainen tuhopoltto ja sen jälkien korjaaminen. Hyvin on kirkko ja koko Porvoo toipunut kyseisestä koettelemuksesta. Siirryimme jälleen, tällä kertaa alamäkeen, JuhlaHelmeen, missä nautimme erinomaisen maukkaan ahvenanmaalaisen kalakeiton, mistä ahvenanmaalainen oli tullut sisältämiensä ahvenien vuoksi, kertoi ravintolan emäntä. Hyvää oli ja yhtä maukasta oli Cafe Helmessä palanpainikkeeksi nauttimamme kahvi. Cafe Helmi on oikea sisustajan unelma ja mielenkiintoinen oli myös kahvilan omistajan Airi Kallion Porvoon ja Loviisan yrittäjistä kertonut esitys. Viimeisellä siirtymätaipaleella Pertti vilautteli meille vielä uutta Porvoota uuden sillan eteläpuolella ja olimme valmiita kiittelemään isäntäväkeämme ja siirtymään bussiin kotimatkaa varten.

 

Selostukseni vierailustamme sisälsi varsin paljon kiittäviä ilmauksia ja kaikki aiheesta. Matka oli todella onnistunut ja voimme me, kaikki osallistuneet, liittää sen kauan mielessä säilyvien muistojen joukkoon. Porvoo ja erityisesti sen vanhin osa on jokakesäisen vierailun arvoinen ajattelee mukana ollut Risto Rasku

TAPASEURA VIERAILI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULULLA SANTAHAMINASSA 15.5.2013

 

Maanpuolustuskorkeakoulu ja sen kampus ovat ja pysyvät Santahaminassa vakuutti isäntämme koulun hallintojohtaja kommodori Aulis Minkkinen. Tätä vahvistaa ja varmistaa kesän aikana alkava mittava uudisrakennus, missä koulu saa runsaasti uutta majoitus- ja opintotilaa sekä aivan uuden kirjaston.

 

Aivan loistavassa toukokuun säässä vieraili nelisenkymmentä tapaseuralaista Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa tarkistamassa onko upseeri edelleen herrasmies. Ainakin koulutus antaa siihen täydet mahdollisuudet kertoi kommodori Minkkinen selvittäessään vierailijoille MPKK:n opinto-ohjelmia. Upseerin perustutkinto, mikä tuottaa sotatieteiden kandinaatin oppiarvon kestää kolme vuotta. Senjälkeen neljä vuotta työskentelyä kentällä kouluttajana ja paluu kouluun suorittamaan sotatieteiden maisterin tutkintoa kahden vuoden ajaksi. Myöhemmässä vaiheessa osa upseereista suorittaa vielä jatkotutkintona yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Myös lisenssiaati- ja tohtori opinnot ovat mahdollisia Maanpuolustuskorkeakoulussa. Voipa sanoa, että Puolustusvoimat pitää hyvää huolta henkilöstönsä koulutuksesta.

 

Toisen vuosikurssin kadetit Jere Leppä ja Aleksanteri Markkanen olivat antamassa meille hyvän esimerkin tulevista herrasmiesupseereista. Reippaasti ja selkeästi he kertoivat opetukseensa sisältyvästä käytös- ja tapakoulutuksesta. Ruokailutavat, kohtelias käytös, ulkoasu ja vaatetus sekä Åke Blomqvistin opettama tanssitaito johdattavat kadetit lopulliseen testiin presidentinlinnan itsenäisyyspäivän kutsuille, missä opetetut ja opitut tavat testataan. Testitulos on aina ollut hyvä ja kadetit suosittuja tanssikumppaneita linnassa ja myös juhlien jatkoilla.

 

Vierailu päättyi kiertokäyntiin MPKK:n kampuksella ja munkkikahveihin sotilaskodissa. Munkit olivat aivan yhtä hyviä kuin aikaisemminkin ja kiinnostavia keskusteluja käytiin ainakin niissä pöydissä mihin kadetit ja koulun esikuntapäällikkö olivat istuuntuneet. Ja vaikka olen hieman jäävi niin sanompa kuitenkin; upseeri ja herrasmies on edelleen pätevä yhdistelmä.

Risto Rasku

Tapaseuran vierailu Irlannin Helsingin suurlähettilään Dermot Branganin
residenssissä 24.4.2013


Vierailu liittyi Irlannin puheenjohtajuuteen Euroopan  komissiossa vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Tilaisuus aloitettiin kahvihetkellä, jonka aikana vieraita viihdytti irlantilainen musiikkia Suomessa opiskeleva  soittamalla Irlannin kansallissoitinta harppua.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti puheenjohtajamme Kaarina kertoen mitä hän tiesi Irlannista. Suurlähettilään mielestä yllättävän paljon. Esityksessään suurlähettiläs Brangan kertoi Irlannin historiasta, hallitusmuodosta, taloudesta, taiteista ja kirjallisuudesta sekä maan eri osien nähtävyyksistä. Yhteistyöstä Suomen ja Irlannin kesken hän toi esille mm. rauhanturvatehtävät Lähi-Idässä, missä molempien maiden sotilaat ovat työskennelleet rinta rinnan.

Lopuksi suurlähettiläs vastasi vieraiden kysymyksiin ja keskusteli heidän kanssaan yhteisesti kiinnostavista kysymyksistä. Puheenjohtajamme ojensi suurlähettiläs Branganille suomalaisen design-esineen Aarikan puisen kynttilänjalan, jonka pakkaus oli kiedottu Irlannin lipun värisillä nauhoilla, vihreällä, oranssilla ja valkoisella.

Tilaisuuteen otti osaa neljäkymmentä Tapaseuran jäsentä, jotka välittöminä kommentteinaan totesivat vierailun onnistuneen erittäin hyvin ja tarjonneen paljon tietopuolista antia maasta, joka ei läheskään kaikille osanottajille ollut tuttu entuudestaan.

Jussi Peitsara
 

VUOSIKOKOUS 2013 YLELLÄ

Emäntämme Ylellä: projektipäällikkö Pia Hagström sekä viestintäjohtaja Reija Hyvärinen
Vuosikokouksen puheenjohtaja oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale
Tapaseuran sihteeri Päivi Enden
Tapaseuran rahastonhoitaja Pertti Elvilä esitteli tuloslaskelman, taseen sekä talousarvion vuodelle 2013
Kokouksen päätteeksi Tapaseuran puheenjohtaja Kaarina Suonperä kiitti oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipaletta hyvin vedetystä vuosikokouksesta, sihteeri Päivi Endeniä vuosikokouksen moninaisista kokousmateriaaleista ja rahastonhoitaja Pertti Elvilää vuoden 2012 tilinpäätöksestä, toiminnantarkastuksen koordinoinnista ja talousarviosta alkaneelle vuodelle 2012. Myös runsaslukuinen jäsenistöä sai kiitokset aktiivisesta kokoukseen osallistumisesta.
Puheenjohtaja Suonperä kiitti Yleisradion toiminnan esittelystä projektipäällikkö Pia Hagströmiä sekä viestintäjohtaja Reija Hyväristä ja lähetti Tapaseuran vuosikokouksesta lämpimät terveiset Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kiviselle.
Kuvassa Tapaseuran hallituksen jäseniä

TAPASEURA KOKOONTUI BLINEILLE LASIPALATSIN PALMUHUONEESEEN MAANANTAINA 25.2.2013

Nelisenkymmentä tapaseuralaista oli seurannut kutsua nautiskelemaan alkutalven venäläisherkkuja blinejä lisukkeineen ravintola Lasipalatsin Palmuhuoneeseen. Palmuhuone on varsin viehättävä paikka, ja kun vielä harvinainen vieras aurinko kirkasti huoneen, oli tunnelma heti alkuun hieno. Puheenjohtajamme Kaarina alusti ja johdatteli meitä tapansa mukaan asiantuntevasti aiheeseen ja sai tästä myöskin yleisöltä ansaitsemansa kiitokset. Keittiöpäällikkö Petri Simonen kertoi Lasipalatsin tarjoilevan yleisölleen jo kolmannettoista bliniviikot ja arveli tänä kevättalvena keittiön paistavan lähes kaksikymmentätuhatta bliniä.

Meille paistetut blinit olivat tosi herkullisia ja tirisevän kuumia. Tuoksu houkutteli maistamaan ja lisukkeet olivat herkullisia ja runsaita. Aivan ennätykseen, joka kuulemma on kolmetoista bliniä yhdeltä istumalta, ei meistä kukaan päässyt, mutta kylläisenä nousivat kaikki pöydästä kiittämään Tapaseuran hallitusta jälleen kerran hyvin järjestetystä ohjelmasta. Ja jatkoa seuraa runsaasti koko kevään ajan vakuuttaa mukana ollut    Risto Rasku

VIERAILU VALTIONEUVOSTON LINNAAN 28.1.2013

Vierailuun osallistui 46 Tapaseuran jäsentä. Kiinnostuneita halukkaita oli lisäksi moninkertainen määrä. Kävijöiden odotukset palkittiin erinomaisella tavalla. Toiseen kerrokseen noustessa porrastasanteella oleva Eugen Schaumanin muistolaatta palautti mieliimme Suomen itsenäistymisen kannalta merkittävän tapahtuman, kenraalikuvernööri Bobrikovin ampumisen Valtioneuvoston portaikossa vuonna 1905.

Esittelyavustaja Mika Sinervä esitteli linnan tiloja ja kertoi historiasta, istuntomenettelystä ja protokollasta. Kävimme valtioneuvoston istuntosalissa sekä Tasavallan Presidentin esittelysalissa saaden tietoa näissä tiloissa tapahtuvien kokousten ja esittelyiden kulusta. Meille tehtiin myös selkoa Valtioneuvoston linnassa toimivien ministeriöiden sekä pääministerin ja muiden ministerien työtiloista.

Kierroksen päätteeksi valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen kertoi valtioneuvoston kanslian ja valtiosihteerin työstä ja haasteita. Lopuksi osastopäällikkö, ylijohtaja Auni-Marja Vilavaara esitteli arvonimien haku- ja myöntämisperusteita sekä voimassaolevia vanhoja ja uusi nimiä. Aihe herätti kuulijoissa monia kysymyksiä ja keskustelua.

Tapaseuran osallistujat  totesivat vierailun olleen yksi mielenkiintoisimmista kohteista seuran historiassa.
 

Valtioneuvoston linnan portaikossa kenraalikuvernöörin surmasta muistuttava muistolaatta.
Tasavallan presidentin esittelysalissa pöydällä lepäävän ensimmäinen suomenkielisem, vuonna 1642 painetun Raamatun resuinen pahvilaatikko kaipaisi uudistusta.
Esittelyavustaja Mika Sinervä esitteli linnan tiloja ja kertoi historiasta, istuntomenettelystä ja protokollasta.
Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen kertoi valtioneuvoston kanslian ja valtiosihteerin työstä ja haasteita.